Ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinteihin

Ammatillisissa perhekodeissa tuotetaan lastensuojelulain mukaista sijaishuoltoa sekä asumispalvelua iäkkäille henkilöille sosiaalihuoltolain ja vammaisille henkilöille vammaispalvelulain nojalla. 

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin, sekä edistää henkilön perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Tarkoituksena on tarjota siellä asuville kodinomaiset olosuhteet sekä pysyvämmät ja vähälukuisemmat ihmissuhteet verrattuna lastensuojelun laitoshoitoon tai muuhun ympärivuorokautiseen palveluun. Perhehoitolain mukaan lakia sovelletaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.

Sosiaalipalveluja saa tuottaa palveluntuottaja, joka on ja jonka palveluyksikkö on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri). Palveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen edellytyksenä on, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty päätös.  

Perhehoitajaksi voidaan rekisteröidä henkilö, joka koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus.

Ammatilliseen perhehoitoon palkatut perhehoitajat

Perhehoitolain tavoitteena on turvata lapselle pysyvät ja läheiset ihmissuhteet perheenomaisessa ympäristössä, jossa hoito perustuu hoitajan jatkuvaan läsnäoloon ja arjen yhteiseen jakamiseen. Tämä eroaa esimerkiksi lastensuojelun laitoshoidosta, jossa hoito on usein vuorotyöhön perustuvaa. Jos perhehoitaja toimii työsuhteessa, häneen sovelletaan työaikalakia, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa perhehoidolle keskeisiä toimintaperiaatteita, kuten kokoaikaista läsnäoloa. Tämä voi johtaa ristiriitaan perhehoidon tavoitteiden kanssa. 

Perhehoitajan työajan käyttö ja työskentely perhekodin ulkopuolella

Perhehoito on sitovaa, joten perhehoitajan täytyy suunnitella omat asiointinsa ja harrastuksensa huomioiden perhehoidossa olevien henkilöiden tarvitsema tuki, hoito, huolenpito ja kasvatus. Ammatillisten perhekotien perhehoitajien pääasiallinen tehtävä on asiakkaiden ympärivuorokautinen ja kokoaikainen huolenpito. 

Perhekodin ulkopuolella tapahtuva työskentely tai muu päätoiminen toimiminen ei ole mahdollista. Sillä, saako perhehoitaja perhehoitajan tehtävänsä hoitamiseen liittymättömästä toiminnasta palkkaa, palkkiota tai muuta korvausta vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa perhehoitajan mahdollisuutta hoitaa perhehoitajan tehtävää täysipainoisesti ja kokoaikaisesti.

Ammatillisen perhehoidon palvelun rekisteröintihakemus tehdään Soterin sähköisen asioinnin kautta. Niiden sosiaalipalvelujen, jotka eivät ole sisältyneet aiempaan rekisteröintiin, tuottamisen voi aloittaa vasta annetun rekisteröintipäätöksen jälkeen.   
 
Rekisteröintihakemukseen liitetään palveluyksikön toimintasuunnitelma, jossa on kuvattu   

• asiakasryhmä 
• tuotettava palvelu  
• perhehoitajat sekä mahdollinen muu henkilöstö (henkilöstön koulutus ja osaaminen sekä 
• perhekodin toimitilat (liitteeksi pohjapiirustus)

Rekisteröintihakemukseen kirjataan ajantasaiset asiakirjat, kuten omavalvontasuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma, pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja tietoturvasuunnitelma. 

Palveluntuottaja vakuuttaa ilmoittamillaan päivämäärillä laatineensa tai hankkineensa kyseiset asiakirjat, joita rekisteröintiviranomainen voi pyytää tarvittaessa toimintaedellytysten arviointia varten. Muutoshakemusta tehtäessä on hyvä tarkastaa, että asiakasrekisteriä koskevat tiedot ovat ajan tasalla.

Uuden palveluntuottajan rekisteröidessä ammatillista perhehoitoa rekisteröintiviranomainen toteuttaa ennakkotarkastuksen osana rekisteröintiprosessia. Ennakkotarkastuksessa käydään läpi olennaisimmat asiakasturvallisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi vastuuhenkilön koulutus, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään. Lisäksi arvioidaan perhekodin tilojen sopivuutta huomioiden perhekodin tulevien asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja haettujen asiakaspaikkojen määrä.

Ennakkotarkastus voidaan toteuttaa tarkastuskäyntinä paikan päällä perhekodissa tai etätarkastuksena.

Ammatillisessa perhehoidossa yksi perhehoitajista toimii vastuuhenkilönä. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Jos vastuuhenkilö vastaa myös valvontalain 10 §:n 2 momentin mukaisesta toiminnan johtamisen tehtävästä, tulee hänen täyttää sosiaalihuoltolain 46 a § 3 momentin edellytykset.  

Tutustu tarkemmin vastuuhenkilöiden ilmoittamisen ohjeeseen.

Vastuuhenkilön kanssa asuva tai asuvat perhehoitajat kirjataan rekisteröintipäätökseen ja Soteri-rekisteriin kohtaan muu henkilöstö. Näiden perhehoitajien nimen lisäksi sekä päätökseen että rekisteriin merkitään myös tieto heidän mahdollisesta sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutuksistaan.

Perhekodin muu hoito- ja kasvatushenkilöstö

Ammatillisessa perhekodissa voi perhehoitajien lisäksi olla työsopimussuhteeseen palkattua henkilöstöä. Ammatillisessa perhekodissa voidaan käyttää tarvittaessa myös vuokratyövoimaa tai ostaa palvelua alihankintana. Lisähenkilöstöä hankittaessa palvleuntuottajan on kuitenkin huomioitava perhehoidon tavoite pysyvämpiin ja vähälukuisempiin ihmissuhteisiin verrattuna laitoshoitoon tai muuhun ympärivuorokautiseen hoitoon. 

Perhehoitajien vapaat ja vapaan ajan sijaistaminen 

Perhehoitajien vapaita ja muita poissaoloja suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee aina huomioida perhehoitoon sijoitettujen asiakkaiden etu ja turvata asiakkaille mahdollisimman perheenomainen kasvuympäristö. Palveluntuottajan on tärkeä sopia asiakkaita sijoittaneen hyvinvointialueen kanssa perhehoitajan tai -hoitajien vapaiden ja muiden poissaolojen aikaisista järjestelyistä.

Ammatillisessa perhehoidossa on oltava omavalvontasuunnitelma, johon sisältyy myös yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, mikäli yksikössä toteutetaan lääkehoitoa. Lääkehoitosuunnitelma tehdään huomioiden perhehoidossa olevien asiakkaiden lääkehoidon tarpeet. Lääkehoitosuunnitelman hyväksyy laillistettu lääkäri. Ammatillisessa perhehoidossa voidaan tehdä yhteistyötä kotihoidon ja annosjakelun kanssa, mikä on suositeltavaa erityisesti niissä tilanteissa, kun yksikössä on tarve toteuttaa vaativaa lääkehoitoa. 
Lisätietoja: Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. 
Lue lisää lääkehoidon toteuttamisesta sosiaalihuollossa.

Palveluntuottajalla on ensisijainen tehtävä valvoa omavalvonnallisesti palvelun laatua ja asiakasturvallisuuden toteutumista. Perhekotiin asiakkaita sijoittaneella hyvinvointialueella on velvollisuus valvoa niiden palveluntuottajien toimintaa, joilta se hankkii palveluja. Aluehallintovirasto tai Valvira valvoo toimialueellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta. Lue lisää omavalvonnasta.

Perhekodin toiminnan muutokset tulee tehdä hallitusti ja ennakoiden huomioiden perhekotiin sijoitettujen asiakkaiden etu, ja erityisesti lastensuojeluperusteella sijoitettujen alaikäisten lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvät tarpeet.

Muutoshakemus tehdään sähköisen Soteri-asioinnin kautta. Lisätietoa muutoshakemuksista. 

Rekisteröimistä edellyttäviä muutoksia perhekodin toiminnassa ovat:

1. Perhehoitajan tai -hoitajien vaihtuminen ammatillisessa perhekodissa
   Perhehoitajien vaihtuessa arvioitavaksi tulee perhehoitolain mukaisesti perhehoitajien koulutus, kokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet, ja näiden kautta heidän soveltuvuutensa perhehoidon toteuttamiseen. 
2. Perhekodin muutto uusiin tiloihin
   Suunniteltaessa perhekodin toiminnan siirtämistä uusiin tiloihin muutoshakemus tulee tehdä hyvissä ajoin. Rekisteröintiviranomainen arvioi uusien tilojen sopivuutta perhehoidon asiakkaiden tarpeiden ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Uusien tilojen ennakkotarkastus voidaan tehdä paikan päällä, etäyhteydellä tai asiakirjapohjaisesti viranomaisen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
3. Perhekodin asiakaspaikkamäärän muutos
   Perhekodin asiakaspaikkamäärän muutoksen yhteydessä tulee arvioitavaksi, vastaako perhekodin henkilöstömäärä ja -rakenne laissa säädettyjä edellytyksiä. Lisäksi arvioidaan, mahdollistavatko perhekodin tilat esimerkiksi asiakaspaikkamäärän lisäämisen.

Ammatillinen perhekoti voi tuottaa tarvittaessa lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa perhekodista itsenäiseen asumiseen muuttaneelle nuorelle. Jälkihuoltopaikat eivät lisää perhekodin kokonaispaikkojen määrää. Paikat on tarkoitettu ammatillisesta perhekodista itsenäistyneille nuorille, ja se tuotetaan ammatillisen perhekodin henkilöstön toimesta, kuitenkin siten, että perhekodille rekisteröity henkilöstömitoitus säilyy ennallaan. 

Jälkihuolto rekisteröidään omana palvelunaan, esimerkiksi 1–2 asiakaspaikkaa, henkilötyövuosi (htv) 0,20, ja sen toteuttamiseen tulee olla oma, perhekodista erillinen resurssi. 

Toteutettaessa täysi-ikäistyneen nuoren jälkihuolto sijoituksena perhekotiin, perhekodin paikkamäärä ei muutu.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. 

Kuntouttava työtoiminta on hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. 

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on

• ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn
• vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä
• ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin

Lue lisää kuntouttavasta työtoiminnasta Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta. 

Kuntouttava työtoiminta voidaan rekisteröidä yksityiselle palveluntuottajalle silloin, kun palveluntuottaja tuottaa palvelun kokonaisuudessaan eli työtoiminnan ja sosiaaliohjauksen. Mikäli hyvinvointialue järjestää asiakkaille vain työnsuorittamispaikkoja, ei työnsuorittamispaikkoja rekisteröidä. Kuntouttava työtoiminta ei saa korvata työsuhteista eikä virkasuhteista työtä.   

Palveluntuottajalla on oltava riittävästi toiminnan edellyttämää henkilöstöä, joilla on palveluntuottajan toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus ja riittävä osaaminen ja ammattitaito ottaen huomioon tuotettavien palvelujen sisältö ja palveluja käyttävät asiakkaat valvontalain mukaisesti. Henkilöstörakenteeseen pitää kuntouttavassa työtoiminnassa sisältyä riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilön työpanosta (sosionomi).

Palveluntuottajan on nimettävä kuntouttavan työtoiminnan palveluyksikköön vastuuhenkilö, joka johtaa palvelutoimintaa ja valvoo, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset. Palveluyksikön vastuuhenkilön lisäksi eri palvelualoilla voi olla vastuuhenkilöitä. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. 

Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Palveluntuottajan toimintasuunnitelmassa tulee erityisesti kuvata, miten työtoiminnan osuus ja sosiaaliohjauksen osuus käytännössä toteutetaan. 

Lue lisää toimintasuunnitelman tietojen täyttämisestä.

Kuntouttava työtoiminta ei ole luonteeltaan sellaista, että palvelua voidaan tuottaa kokonaan etäpalveluna. Kuntouttavan työtoiminnan tilojen pitää olla riittävät ja asianmukaiset. Toimintasuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä pitää ilmetä kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista. Lisäksi toimintasuunnitelmassa pitää näkyä eri viranomaishyväksynnät (esimerkiksi pelastusviranomainen, terveydensuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen) tilojen käytettävyydestä niiden asianomaiseen tarkoitukseen.

Sosiaalihuoltolain mukaiset tukipalvelut kuuluvat valvontalain soveltamisalaan silloin, kun niitä tuotetaan sosiaalipalveluna. Jos kyseessä on muu liiketoiminta kuin sosiaalipalvelun tuottaminen, toimintaa ei rekisteröidä Soteriin. Palveluntuottajan pitää eritellä palvelun tuotannosta sosiaalihuollon palveluna annettava osuus ja rekisteröidä se osuus.

Tukipalveluilla tuetaan henkilön mahdollisuutta suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Tukipalveluita ovat

• ateriapalvelu;
• vaatehuoltopalvelu;
• siivouspalvelu;
• asiointipalvelu sekä
• osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu.

Lue tarkemmin tukipalveluista.

Rekisteröintihakemukseen täytetään ensin palveluntuottajan tiedot (rekisteröidy palveluntuottajaksi) ja sen jälkeen palveluyksikön sekä palvelupisteen tiedot. Uuden palveluyksikön rekisteröinti edellyttää, että palvelupisteeseen ilmoitetaan palvelupisteessä tuotettavat palvelut. 

Tukipalvelujen rekisteröintiä haettaessa Soterin sähköisessä asiointipalvelussa asiakasryhmäksi valitaan “Ei valintaa" ja palvelualaksi “Muu sosiaalihuollon palvelu (D 66)”. Henkilöstö merkitään “Välillisiin/tuki- ja muihin työtehtäviin varattu oma erillinen henkilöstö ja ostopalvelut” -kohtaan. Tutustu tarkemmin hakemuksen täyttämiseen.

Jos tukipalveluja tuottavan palveluntuottajan toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia (esimerkiksi vastuuhenkilön muutos, palveluyksikön, palvelupisteen tai palvelualan lisääminen tai toiminnan keskeyttäminen/lopettaminen) palveluntuottajan on tehtävä muutoshakemus.

Palvelun tuottamista ei saa aloittaa ennen rekisteröintipäätöksen saamista.

Rekisteröinnistä peritään maksu. Tutustu tarkemmin rekisteröinnin maksuihin.

Lapsiperheiden tukipalvelut sisältyvät lapsiperheiden kotipalveluun (Sosiaalihuoltolaki 18 a §), joka rekisteröidään erikseen. 

Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito.

Tukipalvelun tuottajan on laadittava palveluyksiköittäin sähköinen sosiaalipalvelun omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan itse tuottamat sekä ostopalveluna ja alihankintana tuotetut sosiaalipalvelut tai palvelun osat. Lue lisää omavalvontasuunnitelmasta.

Ennen valvontalain voimaantuloa hyvinvointialueille ilmoituksen tehneet ja siellä hyvinvointialueen luetteloihin tai rekistereihin merkityt tukipalvelujen tuottajat saavat jatkaa toimintaansa. Rekisteröintiviranomaiset (aluehallintovirastot, Valvira) siirtävät tiedot sellaisenaan Soteriin vuoden 2026 loppuun mennessä. Rekisteriviranomainen toimittaa maksuttoman rekisteriotteen tiedoksi palveluntuottajalle, kun tiedot on siirretty Soteri-rekisteriin. 

Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, kuten toimintakuntien lisäys tai asiakaspaikkojen ja henkilöstömäärän lisäys, tai palveluntuottaja ryhtyy tuottamaan tukipalveluiden lisäksi jotakin muuta palvelua, on muutoksista tehtävä muutoshakemus.  

Tässä ohjekokonaisuudesta saat tarkemmin selville, kuinka Soterissa rekisteröidään vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Haitareiden otsikoita klikkaamalla saat tietyn palvelun ohjeen tarkasteluun.

Kuka voi toimia henkilökohtaisen avun palvelun vastuuhenkilönä?

• Henkilökohtaisen avun palvelun vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä asianmukainen työkokemus ja ammattitaito. Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää olla henkilökohtaisen avun palvelussa?

• Henkilökohtaisen avun palvelua tuottavalle henkilöstölle ei ole laissa asetettua koulutus- tai osaamisvaatimusta.

Näin rekisteröit henkilökohtaisen avun palvelun Soteriin

Henkilökohtaisen avun palvelut rekisteröidään Soterin sähköisessä asiointipalvelussa seuraavasti:
1.    Valitse oikea palveluala

• Rekisteröi palvelu palvelualaan: 2281 Vammaisten henkilöiden henkilökohtainen apu

2.    Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin
• Muu henkilöstö kirjataan kohtaan "Muu"

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia erityisen osallisuuden tuen vastuuhenkilönä?

• Erityisen osallisuuden tuen palvelun vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä sosiaali- tai terveysalan koulutus, kokemus ja ammattitaito.  Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää olla erityisen osallisuuden tuessa?

Erityisen osallisuuden tuen palveluissa palveluntuottajalla tulee olla tehtävään soveltuvaa ja riittävän osaavaa henkilöstöä.

Ensisijaisesti tukea antavalla henkilöstöllä tulee olla:

• sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain tai
• terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen pätevyys tai
• muu soveltuva korkeakoulututkinto, kuten kasvatustieteen, ohjauksen, liikunnan tai taidealojen koulutus.

Toissijaisesti tukea voi antaa henkilö, joka ei täytä edellä mainittuja koulutusvaatimuksia, mutta jolla on riittävä osaaminen tehtävään ja kyky vastata vammaisen henkilön yksilöllisiin tuen tarpeisiin.

Koulutustaustasta riippumatta jokaisella tukea antavalla henkilöllä tulee olla riittävä osaaminen erityisen osallisuuden tuen toteuttamiseen vammaisen henkilön tarpeiden mukaisesti.

Miten rekisteröin erityisen osallisuuden tuen palvelut Soteriin?

Erityisen osallisuuden tuen palvelut rekisteröidään Soterin sähköisessä asiointipalvelussa seuraavasti:

1. Valitse oikea palveluala

• Rekisteröi palvelu palvelualaan: D75 – Vammaisten henkilöiden valmennus, tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki

2. Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin
• Muu henkilöstö kirjataan kohtaan "Muu"

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia tuetun päätöksenteon palvelun vastuuhenkilönä?

• Tuetun päätöksenteon palvelun vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä sosiaali- tai terveysalan koulutus, kokemus ja ammattitaito. 

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää tuetussa päätöksenteossa olla?

Lainsäädännössä ei ole asetettu koulutusvaatimusta tuetun päätöksenteon palvelua toteuttavalle henkilöstölle. Palveluntuottajalla tulee olla riittävä määrä henkilöstöä, joka:

• ymmärtää tuetun päätöksenteon tarkoituksen ja periaatteet, sekä
• on riittävän osaava vastaamaan vammaisen henkilön yksilöllisiin tuen tarpeisiin

Miten rekisteröin tuetun päätöksenteon palvelut Soteriin?

Tuetun päätöksenteon palvelut rekisteröidään Soterin sähköisessä asiointipalvelussa seuraavasti:

1.    Valitse oikea palveluala

• Palvelu rekisteröidään palvelualaan: D75 – Vammaisten henkilöiden valmennus, tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki

2.    Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin
• Muu henkilöstö kirjataan kohtaan "Muu"

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia valmennuspalvelun vastuuhenkilönä?

• Valmennuspalvelun vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä sosiaali- tai terveysalan koulutus, kokemus ja ammattitaito. 

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää valmennuspalvelussa olla?

• Valmennuspalvelua antavalla henkilöstöllä tulee olla soveltuva sosiaali- tai terveysalan koulutus. 

Miten rekisteröin valmennuspalvelun Soteriin?

Valmennuspalvelu rekisteröidään Soterin sähköisessä asiointipalvelussa seuraavasti:

1.    Valitse oikea palveluala

• Palvelu rekisteröidään palvelualaan: D75 – Vammaisten henkilöiden valmennus, tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki

2.    Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia vain kommunikaatioon liittyvää valmennusta tuottavan palveluntuottajan valmennuspalvelun vastuuhenkilönä?

Pistekirjoituksen ja tukiviittomien opetuksessa vastuuhenkilöllä voi olla:

• sosiaali- tai terveysalan koulutus, tai
• muu tehtävään soveltuva koulutus sekä riittävä osaaminen kyseisestä menetelmästä.

Viittomakielen opetuksessa vastuuhenkilöllä tulee olla jokin seuraavista:

• viittomakielen tulkin ammattikorkeakoulututkinto (tulkki AMK),
• aiempi vastaava opistotasoinen koulutus, tai
• puhevammaisten tulkin erityisammattitutkinto.

Vastuuhenkilön tulee tuntea opetettavat menetelmät ja vastata palvelun sisällön asianmukaisuudesta.

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää kommunikaatioasioihin liittyvässä valmennuspalvelussa olla?

• Kommunikaatiokeinoihin liittyvää valmennuspalvelua antavalla henkilöstöllä tulee olla tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveysalan koulutus, tai muu annettavaan palveluun liittyvä koulutus. 

Miten rekisteröin kommunikaatioon liittyvän valmennuspalvelun Soteriin?

Valmennuspalvelu rekisteröidään Soterin sähköisessä asiointipalvelussa seuraavasti:

1. Valitse oikea palveluala

• Palvelu rekisteröidään palvelualaan: D75 – Vammaisten henkilöiden valmennus, tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki 

2. Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin
• muun koulutuksen saaneet merkitään kohtaan Muut

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen loma-ajan toiminnan vastuuhenkilönä?

• Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulujen loma-ajan toiminnan vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä sosiaali- tai terveysalan tai muun soveltuvan alan koulutus, kokemus ja ammattitaito. 

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää olla aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen loma-ajan toiminnan palveluissa?

Palveluntuottajalla tulee olla riittävä määrä tehtävään soveltuvaa henkilöstöä, jolla on:

• sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys tai
• terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys tai
• muu soveltuva ohjausalan tutkinto (esimerkiksi koulunkäynninohjaajan koulutus)

Henkilöstön osaamisen tulee vastata lasten tarpeita ja toiminnan sisältöä.

Miten rekisteröin lasten aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulujen loma-ajan toimintapalvelut Soteriin?

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulujen loma-ajan toiminta rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa seuraavasti:

1.    Valitse oikea palveluala

• Palvelu rekisteröidään palvelualaan: 2282 – Vammaisten henkilöiden asumispalvelut ja asumista tukevat palvelut

2.    Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin
• Muu henkilöstö kirjataan kohtaan "Muu"

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia vammaisten ammatillisen tukihenkilötoiminnan vastuuhenkilönä?

• Vammaisten ammatillisen tukihenkilöpalvelun vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä sosiaali- tai terveysalan koulutus, kokemus ja ammattitaito. 

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää olla vammaisten ammatillisen tukihenkilötoiminnan palvelussa?

• Palveluntuottajalla tulee olla riittävä määrä tehtävään soveltuvaa henkilöstöä, jolla on joko sosiaalihuollon tai terveydenhuollon koulutus. 

Miten rekisteröin vammaisten ammatillisen tukihenkilötoiminnan palvelun Soteriin?

Ammatillinen tukihenkilötoiminta rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa seuraavasti:

1.    Valitse oikea palveluala

• Palvelu rekisteröidään palvelualaan: 2285 – Vammaisten henkilöiden sosiaalityön ja -ohjauksen palvelut

2.    Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin
• Muu henkilöstö kirjataan kohtaan "Muu"

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Kuka voi toimia vammaisten lasten ryhmäkodin vastuuhenkilönä?

• Vammaisille lapsille tarkoitetun korkeintaan 7-paikkaisen ympärivuorokautisen palveluyksikön vastuuhenkilönä voi toimia henkilö, jolla on toiminnan edellyttämä sosiaali- tai terveysalan koulutus, kokemus ja ammattitaito. 

Millainen henkilöstö palveluntuottajalla pitää olla vammaisten lasten ryhmäkodissa?

• Vammaisten lasten ryhmäkodissa tulee olla asiakkaiden tarve huomioiden riittävä määrä sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. 

Millaiset tilat vammaisten lasten ryhmäkodissa pitää olla?

Vammaisten lasten ryhmäkodin tilojen on oltava asianmukaiset ja esteettömät. Tilojen on vastattava ryhmäkodissa asuvien lasten ikää, kehitystasoa ja elämäntilannetta. Tilojen tulee tukea sekä arjen sujuvuutta ja turvallisuutta että lasten yksilöllisiä tarpeita, esimerkiksi apuvälineiden käytön osalta. Tiloissa tulee olla riittävä määrä wc- ja pesutiloja huomioiden ryhmäkodissa asuvien lasten tarpeet. 

Huomioithan, että vammaisten lasten pitkäaikaisen asumisen tuen yksikössä ei pääsääntöisesti toteuteta lyhytaikaista huolenpitoa. 

Tehdäänkö vammaisten lasten ryhmäkotiin ennakkotarkastus?

• Rekisteröintiviranomainen voi tehdä vammaisten lasten ryhmäkotiin ennakkotarkastuksen, jos on oletettavaa, että yksikössä käytetään mahdollisesti kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä. Ennakkotarkastus voi olla tarpeen asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. 

Miten rekisteröin vammaisten lasten ryhmäkodin Soteriin?

Vammaisten lasten ryhmäkoti rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa seuraavasti:

1. Valitse oikea palveluala

• Palvelu rekisteröidään palvelualaan: D74 – Vammaisten lasten asuminen

2. Kirjaa henkilöstötiedot

• Sote-koulutettu henkilöstö merkitään heidän koulutuksensa mukaisiin kohtiin

Lue tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinneistä.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.   

Huomioithan, että sosiaalipalveluja saa tuottaa palveluntuottaja, joka on ja jonka palveluyksikkö on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri). Palveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen ja aloittamisen edellytyksenä on, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty päätös. 

Yhteisöllistä asumista rekisteröitäessä on huomattava, että rekisteröinti käsittää ainoastaan asumisyksikön sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan rekisteröinnin. Muut asiakkaille tuotettavat palvelut, kuten kotihoito, tukipalvelut tai sosiaaliohjaus on rekisteröitävä erikseen. Yhteisöllisen asumisen järjestämisen lähtökohtana on, että asiakkailla on tarve palveluille.

Hyvinvointialueet vastaavat yhteisöllisen asumisen järjestämisestä. Hyvinvointialue voi hankkia yhteisöllistä asumista yksityiseltä palveluntuottajalta, joka on rekisteröitynyt Soteri-rekisteriin.  
Yhteisöllisen asumisen sekä siihen liittyvien muiden palvelujen tuottamisen aloittamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) rekisteröinnistä on tehty päätös. Hakemuksen voi tehdä sähköisen asioinnin kautta Soterin sähköisessä asioinnissa. Hakemuksen voi tehdä aluehallintovirastoille myös paperisena. Uusi palveluntuottaja tekee ensin hakemuksen palveluntuottajaksi, tämän jälkeen hakemukseen lisätään palveluyksikkö ja palveluyksikölle palvelupiste (palvelupiste kohdassa ilmoitetaan suunniteltu asiakasmäärä, henkilöstö ja vastuuhenkilön tiedot).

Mikäli samassa yksikössä tuotetaan myös ympärivuorokautista palveluasumista, rekisteröidään tämä palvelu erikseen.

Palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) hakemukset voidaan tehdä samanaikaisesti.  Rekisteröintihakemuksessa ilmoitetaan seuraava sosiaalipalvelu:  yhteisöllinen asuminen. 

Palveluntuottaja voi ilmoittaa samalla myös muita palveluyksikössä tuotettavia sosiaalipalveluja, kuten kotihoitoa, tukipalveluja, sosiaalityötä, sosiaaliohjausta tai kotihoitoa, joka voi lisäksi tarvittaessa sisältää kotisairaanhoitoa (terveydenhuollon palvelu).

Sosiaalihuoltolain uudistumisen myötä 1.1.2023, palveluasumisen tilalle on tullut yhteisöllinen asuminen, johon sisältyy sosiaalista kanssakäymistä edistävät ja tukevat palvelut. Yhteisöllisessä asumisessa asuminen ja palvelut järjestetään ja rekisteröidään erikseen. Valvontaviranomaiset ovat muuttaneet rekisterissä olevat tiedot siten, että ennen Soteri-rekisterin voimaantuloa rekisteröity palveluasuminen on muutettu yhteisölliseksi asumiseksi.  

Aiemmin palveluasumiseksi rekisteröidyt palveluyksiköt voivat jatkaa toimintaansa, noudattaen valvontalain säädöksiä. Palveluntuottajan on haettava rekisteröinnin muutosta, jos palveluyksikössä toiminta muuttuu, esimerkiksi lisätään uusia palveluja. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin muutoshakemuksesta on tehty päätös.

Rekisteröintihakemus tehdään Soterin sähköisen asioinnin kautta. Sosiaalipalvelujen, jotka eivät ole sisältyneet aiempaan rekisteröintiin, tuottamisen voi aloittaa vasta annetun rekisteröintipäätöksen jälkeen.   
 
Rekisteröintihakemukseen liitetään yksikön toimintasuunnitelma, jossa kuvataan:  

• asiakasryhmä tai -ryhmät  
• tuotettavat palvelut  
• henkilöstö, henkilöstön rakenne sekä kuvaus mahdollisesta yhteisen henkilöstön käyttämisestä
• kuvaus sosiaalista kanssakäymistä edistävistä ja tukevista palveluista  
• selvitys toimitiloista ja asiakkaiden asunnoista (liitteenä esimerkiksi pohjapiirustus ja tilojen käyttösuunnitelma). 

Rekisteröintihakemukseen kirjataan ajantasaiset asiakirjat:   

• omavalvontasuunnitelma (päivitystietoa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa Soteri-rekisteriin)  
• poistumisturvallisuusselvitys  
• valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma kriisi- ja häiriötilanteiden varalta  
• pelastussuunnitelma  
• lääkehoitosuunnitelma (mikäli palvelujen tuottaja toteuttaa myös lääkehoitoa)  
• palveluntuottaja voi vahvistaa tietoturvasuunnitelman olemassaolon merkitsemällä sen laatimisajankohdan päivämäärän, mutta tieto ei ole pakollinen hakemuksella

Palveluntuottaja vakuuttaa ilmoittamillaan päivämäärillä laatineensa tai hankkineensa kyseiset asiakirjat. Rekisteröintiä käsittelevä viranomainen voi pyytää tarvittaessa palveluntuottajaa toimittamaan asiakirjat toimintaedellytysten arviointia varten. Muutoshakemusta tehtäessä on hyvä tarkastaa myös, että potilas- ja asiakasrekisterin tiedot ovat ajantasaiset.

On mahdollista, että yhteisöllisen asumisen palveluyksikköön tuottaa palveluja myös toinen palveluntuottaja (alihankintana), jolloin tämä palveluntuottaja rekisteröi palvelut erikseen. Samassa yksikössä voi toimia myös useampia palveluntuottajia. Palveluntuottajan on rekisteröitävä tuottamansa palvelut Soteri-rekisteriin.  
 
Yksityinen palveluntuottaja, joka tuottaa hyvinvointialueelle yhteisöllistä asumista, voi hankkia omaa toimintaansa täydentäviä sosiaalihuollon palveluja tai omaa sosiaalihuollon henkilöstöään täydentävää työvoimaa alihankkijalta.

Kun sama palveluntuottaja tuottaa yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista samassa rakennuskokonaisuudessa, muodostavat palvelut yhden palveluyksikön. Molemmat palvelut muodostavat oman asumisyksikkönsä ja molempiin palveluihin merkitään omat asiakaspaikat ja henkilöstö.

Toimintasuunnitelmassa määritetään:

• asumisyksiköiden asiakasryhmät, asiakkaiden palvelutarpeet ja tuotettavat palvelut
• mihin yhteisöllisen asumisen asuintoihin ympärivuorokautista palveluasumista on tarkoitus tuottaa
• miten varmistetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja asiakasturvallisuus, silloin kun palvelua tuotetaan yhteisöllisen asumisen asuntoihin

Asumispalveluissa asunnon hallinta perustuu vuokrasopimukseen. Valvontaviranomaiset ovat vakiintuneesti katsoneet, että asumispalveluyksikön asiakaspaikkojen kokonaismäärä määräytyy yksikössä olevien asuntojen määrän mukaisesti. 

• Yksi asunto vastaa yhtä asiakaspaikkaa
• Osa asunnoista voi olla tarkoitettu kahdelle hengelle (pariskunnat tai muut yhdessä asumista toivovat henkilöt)

Erityistä huomiota toimitilojen osalta kiinnitetään asiakashuoneiden ja yhteisten tilojen asianmukaisuuteen ja riittävään varustelutasoon.
Lue toimitiloista tarkemmin:

• Yhteisöllisen asumisen toimitilat 
• Ympärivuorokautisen palveluasumisen toimitilat

Kun rekisteröitävässä palveluyksikössä on tarkoitus tuottaa sekä yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautista palveluasumista, huomioidaan suunniteltu toiminta rekisteröintipäätöksessä. Rekisteröintipäätökseen voidaan liittää rekisteröintiä koskeva ehto, jolla mahdollistetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tuominen yhteisöllisen asumisen asiakkaille palvelutarpeen muututtua ympärivuorokautiseksi. Palveluiden järjestäminen edellyttää ennakollista arviointia siitä, voidaanko ympärivuorokautinen palveluasuminen tuottaa yhteisöllisen asumisen asuinyksikön asuntoon tai asuntoihin asiakasturvallisesti ja täyttävätkö toimitilat palvelujen toimintaedellytykset. Arvio tehdään molempien palveluiden osalta. 

Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.  
 
Sosiaalipalveluja saa tuottaa palveluntuottaja, joka on ja jonka palveluyksikkö on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri). Palveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen ja aloittamisen edellytyksenä on, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty päätös.   
 

Ympärivuorokautisen palveluasumisen tuottamisen aloittamisen ja toiminnassa tapahtuvat muutoksen toteuttamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) rekisteröinnistä on tehty päätös. Hakemus tulisi ensisijaisesti tehdä sähköisen asioinnin kautta Soterin sähköisessä asioinnissa. Hakemuksen voi tehdä aluehallintovirastoille myös paperisena. Palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) hakemukset voidaan tehdä samanaikaisesti.  
  
Palveluntuottaja tekee hakemuksen ympärivuorokautista palveluasumista tuottavasta palveluyksiköstä ja sen palvelupisteestä. Palvelupisteelle ilmoitetaan palveluna ympärivuorokautinen palveluasuminen. Ympärivuorokautiseen palveluun ilmoitetaan asiakasryhmittäin suunniteltu asiakasmäärä, henkilöstö ja vastuuhenkilön tiedot.    
Käytettävissä olevat palvelualat asiakasryhmittäin ovat:  

• Iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Päihdekuntoutujien ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Kehitysvammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Vammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen  

 Mikäli samassa palveluyksikössä tuotetaan myös yhteisöllistä asumista, rekisteröidään tämä palvelu erikseen. Tutustu yhteisöllisen asumisen rekisteröintiohjeeseen.

Henkilöstömitoitus voidaan alentaa 0,6 vähimmäismitoitukseen vain silloin, kun asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarpeet sen aidosti mahdollistavat. Palveluntuottaja voi lainmuutokseen liittyvän voimaantulosäännöksen perusteella toteuttaa henkilöstömitoituksen alentamisen ilman rekisteröinnin muutosta koskevaa hakemusta ja päätöstä rekisteröinnin muutoksesta. Muutos voidaan toteuttaa 1.1.2025 alkaen jo ennen tietojen päivitystä Soteri-rekisteriin. Henkilöstömitoituksen muuttaminen sekä rekisteritietojen päivitys koskee vain kyseessä olevaa vanhuspalvelulain muutosta. Jos palveluntuottaja muuttaa henkilöstömitoituksen lainmukaiseen vähimmäishenkilöstömitoitukseen 0,6, on palveluntuottajan päivitettävä muutos Soteri-rekisteriin viimeistään 31.12.2025. Päivitys voidaan tehdä Soterin sähköisessä asioinnissa ja siihen liittyvä ohjausta annetaan alkuvuoden 2025 aikana.  

Jos muutos tehdään tai tiedot päivitetään 31.12.2025 jälkeen, on kyse olennaisesta muutoksesta, jonka voi toteuttaa vasta rekisteröinnin muutosta koskevan päätöksen jälkeen. Olennaisen muutoksen tapauksessa, tutustu muutoshakemuksen tekemiseen.

Palveluntuottajalla on ensisijainen omavalvontavastuu tuottamastaan ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Palveluntuottajan tulee omavalvonnallisesti arvioida edellytykset palveluyksikön henkilöstömitoituksen alentamiseen ja henkilöstörakenteen muutokseen. Arvioinnissa on huomioitava, että henkilöstömitoituksen ja -rakenteen tulee kaikkina aikoina vastata palveluyksikössä asuvien henkilöiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta sekä turvata palvelun hyvä laatu ja asiakasturvallisuus. 

Soterin sähköiseen asiointiin on suunnitteilla toiminnallisuus, jolla henkilöstömitoituksen alentamista koskeva muutos voidaan päivittää palveluyksikön rekisteritietoihin. Toiminnallisuus on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2025 aikana. Valvira tiedottaa, kun uusi toiminnallisuus on otettu käyttöön ja ohjeistaa toiminnallisuuden käytössä

Vanhuspalvelulain 20 §:n 1 momentti edellyttää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Näin ollen    
toimintayksikön henkilöstömitoituksen on oltava vähimmäishenkilöstömitoitusta korkeampi, jos asiakkaiden palvelutarpeet sitä edellyttävät. Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien tulee varmistaa, että kaikissa iäkkäiden ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä henkilöstömitoitus vastaa asiakkaiden palvelujen tarvetta.  
Vanhuspalvelulain mukaista vähimmäishenkilöstömitoitusta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi kategorisesti. Vähimmäishenkilöstömitoitusta koskevan säännöksen (20 §:n 2 momentti) muutoksella ei muuteta muita ympärivuorokautisen hoidon sisällölle, laadulle tai turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia.

Apteekin tai apteekin tiloissa terveydenhuoltopalveluja tarjoavalla palveluntuottajalla on oltava valvontalain mukainen palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröinti Soterissa. Apteekin Y-tunnuksella voidaan rekisteröidä terveyspistetoimintaa. Erillistä Y-tunnusta ei edellytetä.

Hakemuksen toimintasuunnitelmassa hakija kuvaa toiminnan sisällön ja laajuuden, mahdolliset alihankkijat, henkilöstön, toiminnassa käytettävät tilat ja laitteet. Jos palvelu sisältää lääkehoitoa kuvataan, millaista lääkehoitoa tarjotaan, kuten tieto siitä, annetaanko palvelussa maksuttomia ja maksullisia rokotteita.

Palvelualaksi hakemukselle merkitään perustason vastaanottotoiminta ja henkilökuntaan merkitään rokotuksia antavat ammattihenkilöt. Henkilöstövalikossa farmaseutit tai proviisorit merkitään kohtaan ”Muut”. 

Vastuuhenkilö

• Palveluntuottajan on nimettävä palveluyksikköön vastuuhenkilö tai eri palvelualoille vastuuhenkilöitä, joiden on johdettava palvelutoimintaa ja valvottava, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset koko sen ajan, kun palveluja toteutetaan. 
• Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito.
• Jos palveluntuottaja antaa ainoastaan maksuttomia rokotteita hyvinvointialueen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, vastaa hyvinvointialue rokotustoiminnasta rokotusasetuksen mukaisesti. 
• Jos palveluntuottaja antaa myös muita kuin maksuttomia rokotteita, edellytetään vastuuhenkilöksi lääkäriä. 

Tilat

• Tilojen on oltava toiminnalle riittävät ja asianmukaiset. Niissä on otettava huomioon esteettömyys ja potilaiden yksityisyyden suoja, kuten riittävä näkösuoja ja äänieristys (esimerkiksi tavanomainen sermi ei eristä ääntä riittävästi). 
• Erillisiä suosituksia tilojen neliömääristä ei ole. 
• Tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava vesipiste riittävän hygienian varmistamiseksi, ellei se ole toiminnan kannalta ilmeisen tarpeeton. 

Henkilöstö

• Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen palveluyksikössä toimivalla henkilöstöllä on asianmukainen ja riittävä koulutus, ammattitaito ja tosiasiallinen osaaminen kuhunkin tehtävään. 

Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Sen tarkoituksena on helpottaa sairaan
henkilön kotona selviytymistä, tukea omaisia sairaan henkilön kotihoidossa ja esimerkiksi helpottaa sairaalasta kotiutumista. Kotisairaanhoitoa ovat erilaiset sairaanhoidon toimenpiteet, kuten näytteiden ottaminen, mittaukset, lääkityksen valvominen, kivun helpottaminen ja asiakkaan voinnin seuraaminen.

Kotisairaalahoito on määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Se voi olla
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdessä järjestämää toimintaa.
Kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset
hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Kotisairaalahoito on sairaalatasoisen hoidon viemistä potilaan kotiin. Kotisairaalahoito korvaa usein sen, että potilas otettaisiin sairaalaan sisään hoitoa varten.

Kotisairaanhoidon palveluita rekisteröidessä palveluntuottaja merkitsee asiakasryhmän mukaan palveluiksi iäkkäiden kotisairaanhoito, lapsiperheiden kotisairaanhoito tai muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotisairaanhoito.

Kotisairaalahoidon palvelualana on käytössä yksi: kotisairaalahoito.

Palveluyksikön toimintasuunnitelmasta pitää käydä ilmi tuotetun palvelun sisältö sekä palvelun organisointi, johtaminen ja henkilöstörakenne. Toimintasuunnitelmassa palveluntuottaja kuvaa potilasryhmät ja tarjottavat terveydenhuollon palvelut kuten lääkehoidon ja sen vaativuuden sekä mahdollisen laboratoriotoiminnan. Lisäksi kotisairaalahoidon toimintasuunnitelmassa pitää kuvata, miten palveluntuottaja turvaa toiminnan ympäri vuorokauden, jos tarve sitä vaatii. Toimintasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, jos palvelut tai osa niistä tuotetaan alihankintana. Lue lisää toimintasuunnitelman tietojen täyttämisestä.

Palveluntuottajalla on oltava riittävästi toiminnan edellyttämää henkilöstöä, joilla on palveluihin tarvittava koulutus ja osaaminen. Henkilöstöllä tarkoitetaan myös muuta kuin suoran työsopimussuhteisen palvelussuhteen nojalla toimivaa henkilöstöä, joka sopimusmuodosta riippumatta toteuttaa palvelua palveluntuottajan lukuun. Ostopalveluista ja alihankinnasta on lisätietoja Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinnit -sivulla.

Palveluntuottajan on nimettävä palveluyksikköön vastuuhenkilö, joka johtaa palvelutoimintaa ja valvoo, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset. Lisäksi palvelualoilla voi olla vastuuhenkilöitä. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Kotisairaanhoidon vastuuhenkilönä voi toimia vain terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Jos palvelut sisältävät vaativia terveyden- tai sairaanhoidollisia palveluja tai vaativaa lääkehoitoa, niin vastuuhenkilön on oltava lääkäri. Vaativia terveyden- tai sairaanhoidollisia palveluja ovat esimerkiksi vaativat haavahoidot, verensiirrot ja saattohoito, joka ei edellytä kotisairaalatasoista hoitoa. Vaativaa lääkehoitoa ovat esimerkiksi kipupumppuhoito, suonensisäinen lääke- tai nestehoito, pistettävä huumausainelääkehoito, opioidikorvaushoito sekä maksullinen rokotustoiminta, joka ei kuulu hyvinvointialueen kanssa tehtyyn sopimukseen. Kotisairaalahoidon vastuuhenkilön on oltava lääkäri. Kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon lääkehoito toteutetaan Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti.

Kotisairaalapalvelua ei edellytetä rekisteröitäväksi palveluksi, jos kyse ei ole määräaikaisesta sairaalatasoisen hoidon viemisestä potilaan kotiin. Kun kyse on kotona hoidettavan potilaan vakiintuneesta hoidosta ja jonka kokonaishoidosta vastaa toinen taho, kuten hyvinvointialue tai yksityinen terveyspalveluntuottaja, ei edellytetä, että kaikilla hoitoon osallistuvilla palveluntuottajilla olisi rekisteröitynä kotisairaalatoiminta palveluksi. Palveluntuottajalla tulee olla rekisteröitynä ne palvelut, joita se tuottaa. Rekisteröitävät palvelut voivat olla osa laajempaa palvelukokonaisuutta.

Opiskelijat eivät voi toimia itsenäisinä yrittäjinä tehdessään psykoterapiaopintoihin sisältyvää työnohjauksessa tapahtuvaa psykoterapeuttista potilastyötä. Tämän vuoksi opiskelijan ei ole mahdollista rekisteröityä psykoterapiapalveluiden tuottajaksi Soteri-rekisteriin. 

Jos psykoterapeuttiopiskelija on terveydenhuollon ammattihenkilö, voi hän antaa kyseisen ammattioikeuden perusteella terveydenhuollon palveluita rekisteröidyttyään Soteriin. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi hyödyntää psykoterapiakoulutuksesta saamaansa osaamista, mutta tällöin palvelussa ei ole kysymys varsinaisesta psykoterapiasta. Asiakkaalle tulee käydä ilmi, että kyseessä on opintoihin kuuluvasta työnohjauksessa tapahtuvasta psykoterapeuttisesta potilastyöstä. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei voi markkinoida itseään psykoterapeuttina ennen nimikesuojatun ammattioikeuden saamista. 

Lue lisää opiskelijoiden rekrytoinneista.
Potilasvakuutuksiin liittyvissä kysymyksissä olethan yhteydessä Potilasvakuutuskeskukseen (PVK). 

Palveluntuottaja voi tuottaa kotihoidossa sosiaalihuollon palveluita, terveydenhuollon palveluita tai näitä molempia. Kotihoito voi sisältää asiakkaan tarpeen mukaan:

1. hoitoa ja huolenpitoa
2. toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävää ja ylläpitävää toimintaa
3. muuta henkilön suoriutumista tukevaa toimintaa
4. kotisairaanhoitoa.

Jos palveluntuottaja tuottaa kohtien 1–3 palveluita, pitää palveluntuottajan merkitä rekisteröinnissä sosiaalihuollon palveluiksi asiakasryhmän mukaan iäkkäiden kotihoito ja/tai muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotihoito.

Jos palveluntuottajan tuottama kotihoito sisältää myös kotisairaanhoitoa, pitää palveluntuottajan rekisteröityä sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluntuottajaksi. Jos palveluntuottaja tuottaa kotisairaanhoidon palveluita, pitää palveluntuottajan merkitä asiakasryhmän mukaan palveluiksi iäkkäiden kotisairaanhoito, muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotisairaanhoito ja/tai lapsiperheiden kotisairaanhoito.

Palveluyksikön toimintasuunnitelmasta pitää käydä ilmi tuotetun kotihoidon sisältö sekä palvelun organisointi, johtaminen ja henkilöstörakenne. Toimintasuunnitelmassa palveluntuottaja kuvaa asiakasryhmät ja ne mahdolliset terveydenhuollon palvelut, joita palveluntuottaja tarjoaa. Lisäksi toimintasuunnitelmassa pitää kuvata lääkehoidon vaativuus. Toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi, jos palvelut tai osa niistä tuotetaan alihankintana. Lue lisää toimintasuunnitelman tietojen täyttämisestä.

Palveluntuottaja voi tuottaa osan palveluista myös alihankintana (ostopalveluna). Tällöin palveluntuottajalla itsellään pitää olla rekisteröitynä kaikki ne palvelut, joita se hankkii alihankintana. Alihankintana käytetty henkilöstö ilmoitetaan rekisteriin.  Lisäksi alihankkijan on haettava rekisteröintiä tuottamillensa palveluille. Palveluntuottajan täytyy varmistaa käyttämiltään alihankkijoilta, että niillä on tarvittavat rekisteröinnit. Ostopalveluista ja alihankinnasta on lisätietoja Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinnit -sivulla.

Palveluntuottajan on nimettävä kotihoidon palveluyksikköön vastuuhenkilö, joka johtaa palvelutoimintaa ja valvoo, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset. Palveluyksikön vastuuhenkilön lisäksi eri palvelualoilla voi olla vastuuhenkilöitä. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Lähtökohtaisesti saman tasoisen tai ylemmän tutkinnon suorittanut henkilö voi toimia vastuuhenkilönä sellaisessa palveluyksikössä tai palvelualalla, jossa henkilöstön koulutus on saman tasoista tai alemman tasoista kuin vastuuhenkilön oma koulutus.

Esimerkiksi lähihoitaja voi joissain tilanteissa toimia kotihoidon vastuuhenkilönä, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Vastuuhenkilön edellytykset arvioidaan rekisteröinnin yhteydessä. Lähihoitaja voi toimia vastuuhenkilönä tuotettaessa kotihoitoa, jossa palveluina ovat hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta.

Kotisairaanhoidon vastuuhenkilönä voi toimia vain terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Kotihoidossa toteutettu hoito ja huolenpito voi pitää sisällään myös sellaisia terveydenhuollon tehtäviä, jotka toteutetaan kotihoidon työntekijän toteuttamina asiakkaan itsehoitoa vastaavina toimenpiteinä. Toimenpiteet liittyvät asiakkaan terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden hoitoon.  Hoidon ja huolenpidon tehtäviin voi kuulua myös lääkehoitoa ja asiakkaan terveydentilan havainnointiin liittyviä toimenpiteitä, kuten verensokerin ja verenpaineen mittaus. Valmiiksi jaetun lääkkeen antaminen ja lääkkeiden jako annoksiin voivat kuulua hoitoon ja huolenpitoon, jos palveluyksikössä/-pisteessä on sairaanhoitaja, joka vastaa yksikön lääkehoidosta tai lääkehoidon kokonaisuus on muun tahon vastuulla (esimerkiksi osana hyvinvointialueen kotihoitoa).

Kotihoidon ja kotisairaanhoidon lääkehoito toteutetaan Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. 

Yksittäiset menetelmät ja valmennukset eivät ole Soteriin rekisteröitäviä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten:

• Kelan Nuotti -valmennus ja Oma väylä -kuntoutus,
• neuropsykiatrinen valmennus,
• eläinavusteiset tai Green Care -menetelmät,
• lyhytterapia,
• musiikkiterapia

Eri menetelmiä ja valmennuksia voidaan kuitenkin käyttää työmenetelmänä valvontalaissa tarkoitetuissa sosiaali- tai terveyspalvelussa. 

Esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilö voi käyttää neuropsykiatrista valmennusta muun muassa sosiaaliohjauksessa ja ammatillisessa tukihenkilötyössä. 

Terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää esimerkiksi lyhytterapiaa työmenetelmänä, mutta menetelmä tai sen käyttö ei itsessään ole terveydenhuollon palvelua. Terveydenhuollon ammattihenkilön antama terveyspalvelu on kuitenkin rekisteröitävää terveyspalvelua. 

Palveluntuottajan ja annettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen tulee olla rekisteröitynä Soteri-rekisteriin. Hakemukseen liitettävässä toimintasuunnitelmassa tulee kuvata annettavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niissä käytettävät menetelmät.

Päihde- ja riippuvuuspalvelut rekisteröidään jatkossa Soteri-rekisteriin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualoille sen mukaan, mitä palveluita tuotetaan. 

Kun päihde- ja riippuvuuspalvelun perusteena on sosiaalihuoltolain mukainen tuen tarve, tarvittavat palvelut ja sosiaalinen kuntoutus pitää järjestää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuuspalveluissa tarjotaan esimerkiksi apua ja tukea arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan. Sosiaalihuoltolain mukainen palveluntuottajan tuottama päihde- ja riippuvuustyön palvelu rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa palveluun soveltuvalle palvelualalle, esimerkiksi Päihdekuntoutujien sosiaalihuollon laitoshoito (D68) tai Päihde- ja mielenterveysongelmiin vastaava sosiaalityö ja -ohjaus (2464) -palvelualakuvauksen alle. 

Silloin, kun palveluiden perusteena ovat päihde- ja riippuvuussairaudet tai niiden liitännäissairaudet, on kyseessä terveydenhuoltolain mukainen hoito ja kuntoutus. Terveydenhuoltolain mukainen palveluntuottajan tuottama päihde- ja riippuvuuspalvelu rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa palveluun soveltuvalle palvelualalle, esimerkiksi Päihdekuntoutujien terveydenhuollon laitoshoito (D67) tai Päihdeavohoito ja –kuntoutus (2476) -palvelualakuvauksen alle.

Jos yksikössä tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon päihde- ja riippuvuuspalveluita, palvelut rekisteröidään tarvittaville sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualoille Soterin sähköisessä asioinnissa. Viranomainen ratkaisee asian yhdellä päätöksellä.

Huomioithan, että Valviran ja aluehallintovirastojen aiemmin julkaisema ohje ”Luvan myöntämisen edellytykset opioidikorvaushoitoa tarjoaville yksityisille terveydenhuollon palveluntuottajille” ei ole enää voimassa.  Palveluntuottaja ja palvelun järjestäjä vastaavat siitä, että potilas- ja asiakastyötä tekevän henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat potilaiden ja asiakkaiden palvelutarvetta.  

Jos palveluntuottajalla on ennen vuoden 2024 alkua ollut voimassa lupa tuottaa sosiaali- tai terveyspalveluja, tai palveluntuottaja on jo rekisteröinyt palveluyksikön, voi palveluntuottaja jatkaa toimintaansa luvan tai rekisteröinnin ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 
Jos palvelutoiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, pitää palveluntuottajan tehdä uusi muutosta koskeva muutoshakemus Soteriin.

Lue lisää mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.
Lue lisää muutoshakemuksen tekemisestä.