Ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rekisteröinteihin

Palveluntuottaja voi tuottaa kotihoidossa sosiaalihuollon palveluita, terveydenhuollon palveluita tai näitä molempia. Kotihoito voi sisältää asiakkaan tarpeen mukaan:

1. hoitoa ja huolenpitoa
2. toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävää ja ylläpitävää toimintaa
3. muuta henkilön suoriutumista tukevaa toimintaa
4. kotisairaanhoitoa.

Jos palveluntuottaja tuottaa kohtien 1–3 palveluita, pitää palveluntuottajan merkitä rekisteröinnissä sosiaalihuollon palveluiksi asiakasryhmän mukaan iäkkäiden kotihoito ja/tai muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotihoito.

Jos palveluntuottajan tuottama kotihoito sisältää myös kotisairaanhoitoa, pitää palveluntuottajan rekisteröityä sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluntuottajaksi. Jos palveluntuottaja tuottaa kotisairaanhoidon palveluita, pitää palveluntuottajan merkitä asiakasryhmän mukaan palveluiksi iäkkäiden kotisairaanhoito, muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotisairaanhoito ja/tai lapsiperheiden kotisairaanhoito.

Palveluyksikön toimintasuunnitelmasta pitää käydä ilmi tuotetun kotihoidon sisältö sekä palvelun organisointi, johtaminen ja henkilöstörakenne. Toimintasuunnitelmassa palveluntuottaja kuvaa asiakasryhmät ja ne mahdolliset terveydenhuollon palvelut, joita palveluntuottaja tarjoaa. Lisäksi toimintasuunnitelmassa pitää kuvata lääkehoidon vaativuus. Toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi, jos palvelut tai osa niistä tuotetaan alihankintana. Lue lisää toimintasuunnitelman tietojen täyttämisestä.

Palveluntuottaja voi tuottaa osan palveluista myös alihankintana (ostopalveluna). Tällöin palveluntuottajalla itsellään pitää olla rekisteröitynä kaikki ne palvelut, joita se hankkii alihankintana. Alihankintana käytetty henkilöstö ilmoitetaan rekisteriin.  Lisäksi alihankkijan on haettava rekisteröintiä tuottamillensa palveluille. Palveluntuottajan täytyy varmistaa käyttämiltään alihankkijoilta, että niillä on tarvittavat rekisteröinnit. Ostopalveluista ja alihankinnasta on lisätietoja Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinnit -sivulla.

Palveluntuottajan on nimettävä kotihoidon palveluyksikköön vastuuhenkilö, joka johtaa palvelutoimintaa ja valvoo, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset. Palveluyksikön vastuuhenkilön lisäksi eri palvelualoilla voi olla vastuuhenkilöitä. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Lähtökohtaisesti saman tasoisen tai ylemmän tutkinnon suorittanut henkilö voi toimia vastuuhenkilönä sellaisessa palveluyksikössä tai palvelualalla, jossa henkilöstön koulutus on saman tasoista tai alemman tasoista kuin vastuuhenkilön oma koulutus.

Esimerkiksi lähihoitaja voi joissain tilanteissa toimia kotihoidon vastuuhenkilönä, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Vastuuhenkilön edellytykset arvioidaan rekisteröinnin yhteydessä. Lähihoitaja voi toimia vastuuhenkilönä tuotettaessa kotihoitoa, jossa palveluina ovat hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta.

Kotisairaanhoidon vastuuhenkilönä voi toimia vain terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Kotihoidossa toteutettu hoito ja huolenpito voi pitää sisällään myös sellaisia terveydenhuollon tehtäviä, jotka toteutetaan kotihoidon työntekijän toteuttamina asiakkaan itsehoitoa vastaavina toimenpiteinä. Toimenpiteet liittyvät asiakkaan terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden hoitoon.  Hoidon ja huolenpidon tehtäviin voi kuulua myös lääkehoitoa ja asiakkaan terveydentilan havainnointiin liittyviä toimenpiteitä, kuten verensokerin ja verenpaineen mittaus. Valmiiksi jaetun lääkkeen antaminen ja lääkkeiden jako annoksiin voivat kuulua hoitoon ja huolenpitoon, jos palveluyksikössä/-pisteessä on sairaanhoitaja, joka vastaa yksikön lääkehoidosta tai lääkehoidon kokonaisuus on muun tahon vastuulla (esimerkiksi osana hyvinvointialueen kotihoitoa).

Kotihoidon ja kotisairaanhoidon lääkehoito toteutetaan Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. 

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.   

Huomioithan, että sosiaalipalveluja saa tuottaa palveluntuottaja, joka on ja jonka palveluyksikkö on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri). Palveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen ja aloittamisen edellytyksenä on, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty päätös. 

Yhteisöllistä asumista rekisteröitäessä on huomattava, että rekisteröinti käsittää ainoastaan asumisyksikön sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan rekisteröinnin. Muut asiakkaille tuotettavat palvelut, kuten kotihoito, tukipalvelut tai sosiaaliohjaus on rekisteröitävä erikseen. Yhteisöllisen asumisen järjestämisen lähtökohtana on, että asiakkailla on tarve palveluille.

Hyvinvointialueet vastaavat yhteisöllisen asumisen järjestämisestä. Hyvinvointialue voi hankkia yhteisöllistä asumista yksityiseltä palveluntuottajalta, joka on rekisteröitynyt Soteri-rekisteriin.  
Yhteisöllisen asumisen sekä siihen liittyvien muiden palvelujen tuottamisen aloittamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) rekisteröinnistä on tehty päätös. Hakemuksen voi tehdä sähköisen asioinnin kautta Soterin sähköisessä asioinnissa. Hakemuksen voi tehdä aluehallintovirastoille myös paperisena. Uusi palveluntuottaja tekee ensin hakemuksen palveluntuottajaksi, tämän jälkeen hakemukseen lisätään palveluyksikkö ja palveluyksikölle palvelupiste (palvelupiste kohdassa ilmoitetaan suunniteltu asiakasmäärä, henkilöstö ja vastuuhenkilön tiedot).

Mikäli samassa yksikössä tuotetaan myös ympärivuorokautista palveluasumista, rekisteröidään tämä palvelu erikseen.

Palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) hakemukset voidaan tehdä samanaikaisesti.  Rekisteröintihakemuksessa ilmoitetaan seuraava sosiaalipalvelu:  yhteisöllinen asuminen. 

Palveluntuottaja voi ilmoittaa samalla myös muita palveluyksikössä tuotettavia sosiaalipalveluja, kuten kotihoitoa, tukipalveluja, sosiaalityötä, sosiaaliohjausta tai kotihoitoa, joka voi lisäksi tarvittaessa sisältää kotisairaanhoitoa (terveydenhuollon palvelu).

Sosiaalihuoltolain uudistumisen myötä 1.1.2023, palveluasumisen tilalle on tullut yhteisöllinen asuminen, johon sisältyy sosiaalista kanssakäymistä edistävät ja tukevat palvelut. Yhteisöllisessä asumisessa asuminen ja palvelut järjestetään ja rekisteröidään erikseen. Valvontaviranomaiset ovat muuttaneet rekisterissä olevat tiedot siten, että ennen Soteri-rekisterin voimaantuloa rekisteröity palveluasuminen on muutettu yhteisölliseksi asumiseksi.  

Aiemmin palveluasumiseksi rekisteröidyt palveluyksiköt voivat jatkaa toimintaansa, noudattaen valvontalain säädöksiä. Palveluntuottajan on haettava rekisteröinnin muutosta, jos palveluyksikössä toiminta muuttuu, esimerkiksi lisätään uusia palveluja. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin muutoshakemuksesta on tehty päätös.

Rekisteröintihakemus tehdään Soterin sähköisen asioinnin kautta. Sosiaalipalvelujen, jotka eivät ole sisältyneet aiempaan rekisteröintiin, tuottamisen voi aloittaa vasta annetun rekisteröintipäätöksen jälkeen.   
 
Rekisteröintihakemukseen liitetään yksikön toimintasuunnitelma, jossa kuvataan:  

• asiakasryhmä tai -ryhmät  
• tuotettavat palvelut  
• henkilöstö, henkilöstön rakenne sekä kuvaus mahdollisesta yhteisen henkilöstön käyttämisestä
• kuvaus sosiaalista kanssakäymistä edistävistä ja tukevista palveluista  
• selvitys toimitiloista ja asiakkaiden asunnoista (liitteenä esimerkiksi pohjapiirustus ja tilojen käyttösuunnitelma). 

Rekisteröintihakemukseen kirjataan ajantasaiset asiakirjat:   

• omavalvontasuunnitelma (päivitystietoa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa Soteri-rekisteriin)  
• poistumisturvallisuusselvitys  
• valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma kriisi- ja häiriötilanteiden varalta  
• pelastussuunnitelma  
• lääkehoitosuunnitelma (mikäli palvelujen tuottaja toteuttaa myös lääkehoitoa)  
• palveluntuottaja voi vahvistaa tietoturvasuunnitelman olemassaolon merkitsemällä sen laatimisajankohdan päivämäärän, mutta tieto ei ole pakollinen hakemuksella

Palveluntuottaja vakuuttaa ilmoittamillaan päivämäärillä laatineensa tai hankkineensa kyseiset asiakirjat. Rekisteröintiä käsittelevä viranomainen voi pyytää tarvittaessa palveluntuottajaa toimittamaan asiakirjat toimintaedellytysten arviointia varten. Muutoshakemusta tehtäessä on hyvä tarkastaa myös, että potilas- ja asiakasrekisterin tiedot ovat ajantasaiset.

On mahdollista, että yhteisöllisen asumisen palveluyksikköön tuottaa palveluja myös toinen palveluntuottaja (alihankintana), jolloin tämä palveluntuottaja rekisteröi palvelut erikseen. Samassa yksikössä voi toimia myös useampia palveluntuottajia. Palveluntuottajan on rekisteröitävä tuottamansa palvelut Soteri-rekisteriin.  
 
Yksityinen palveluntuottaja, joka tuottaa hyvinvointialueelle yhteisöllistä asumista, voi hankkia omaa toimintaansa täydentäviä sosiaalihuollon palveluja tai omaa sosiaalihuollon henkilöstöään täydentävää työvoimaa alihankkijalta.

Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.  
 
Sosiaalipalveluja saa tuottaa palveluntuottaja, joka on ja jonka palveluyksikkö on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri). Palveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen ja aloittamisen edellytyksenä on, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty päätös.   
 

Ympärivuorokautisen palveluasumisen tuottamisen aloittamisen ja toiminnassa tapahtuvat muutoksen toteuttamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) rekisteröinnistä on tehty päätös. Hakemus tulisi ensisijaisesti tehdä sähköisen asioinnin kautta Soterin sähköisessä asioinnissa. Hakemuksen voi tehdä aluehallintovirastoille myös paperisena. Palveluntuottajan ja palveluyksikön (mukaan lukien palvelupiste) hakemukset voidaan tehdä samanaikaisesti.  
  
Palveluntuottaja tekee hakemuksen ympärivuorokautista palveluasumista tuottavasta palveluyksiköstä ja sen palvelupisteestä. Palvelupisteelle ilmoitetaan palveluna ympärivuorokautinen palveluasuminen. Ympärivuorokautiseen palveluun ilmoitetaan asiakasryhmittäin suunniteltu asiakasmäärä, henkilöstö ja vastuuhenkilön tiedot.    
Käytettävissä olevat palvelualat asiakasryhmittäin ovat:  

• Iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Päihdekuntoutujien ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Kehitysvammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen  
• Vammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen  

 Mikäli samassa palveluyksikössä tuotetaan myös yhteisöllistä asumista, rekisteröidään tämä palvelu erikseen. Tutustu yhteisöllisen asumisen rekisteröintiohjeeseen.

Henkilöstömitoitus voidaan alentaa 0,6 vähimmäismitoitukseen vain silloin, kun asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarpeet sen aidosti mahdollistavat. Palveluntuottaja voi lainmuutokseen liittyvän voimaantulosäännöksen perusteella toteuttaa henkilöstömitoituksen alentamisen ilman rekisteröinnin muutosta koskevaa hakemusta ja päätöstä rekisteröinnin muutoksesta. Muutos voidaan toteuttaa 1.1.2025 alkaen jo ennen tietojen päivitystä Soteri-rekisteriin. Henkilöstömitoituksen muuttaminen sekä rekisteritietojen päivitys koskee vain kyseessä olevaa vanhuspalvelulain muutosta. Jos palveluntuottaja muuttaa henkilöstömitoituksen lainmukaiseen vähimmäishenkilöstömitoitukseen 0,6, on palveluntuottajan päivitettävä muutos Soteri-rekisteriin viimeistään 31.12.2025. Päivitys voidaan tehdä Soterin sähköisessä asioinnissa ja siihen liittyvä ohjausta annetaan alkuvuoden 2025 aikana.  

Jos muutos tehdään tai tiedot päivitetään 31.12.2025 jälkeen, on kyse olennaisesta muutoksesta, jonka voi toteuttaa vasta rekisteröinnin muutosta koskevan päätöksen jälkeen. Olennaisen muutoksen tapauksessa, tutustu muutoshakemuksen tekemiseen.

Palveluntuottajalla on ensisijainen omavalvontavastuu tuottamastaan ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Palveluntuottajan tulee omavalvonnallisesti arvioida edellytykset palveluyksikön henkilöstömitoituksen alentamiseen ja henkilöstörakenteen muutokseen. Arvioinnissa on huomioitava, että henkilöstömitoituksen ja -rakenteen tulee kaikkina aikoina vastata palveluyksikössä asuvien henkilöiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta sekä turvata palvelun hyvä laatu ja asiakasturvallisuus. 

Soterin sähköiseen asiointiin on suunnitteilla toiminnallisuus, jolla henkilöstömitoituksen alentamista koskeva muutos voidaan päivittää palveluyksikön rekisteritietoihin. Toiminnallisuus on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2025 aikana. Valvira tiedottaa, kun uusi toiminnallisuus on otettu käyttöön ja ohjeistaa toiminnallisuuden käytössä

Vanhuspalvelulain 20 §:n 1 momentti edellyttää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Näin ollen    
toimintayksikön henkilöstömitoituksen on oltava vähimmäishenkilöstömitoitusta korkeampi, jos asiakkaiden palvelutarpeet sitä edellyttävät. Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien tulee varmistaa, että kaikissa iäkkäiden ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä henkilöstömitoitus vastaa asiakkaiden palvelujen tarvetta.  
Vanhuspalvelulain mukaista vähimmäishenkilöstömitoitusta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi kategorisesti. Vähimmäishenkilöstömitoitusta koskevan säännöksen (20 §:n 2 momentti) muutoksella ei muuteta muita ympärivuorokautisen hoidon sisällölle, laadulle tai turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia.

Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Sen tarkoituksena on helpottaa sairaan
henkilön kotona selviytymistä, tukea omaisia sairaan henkilön kotihoidossa ja esimerkiksi helpottaa sairaalasta kotiutumista. Kotisairaanhoitoa ovat erilaiset sairaanhoidon toimenpiteet, kuten näytteiden ottaminen, mittaukset, lääkityksen valvominen, kivun helpottaminen ja asiakkaan voinnin seuraaminen.

Kotisairaalahoito on määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Se voi olla
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdessä järjestämää toimintaa.
Kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset
hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Kotisairaalahoito on sairaalatasoisen hoidon viemistä potilaan kotiin. Kotisairaalahoito korvaa usein sen, että potilas otettaisiin sairaalaan sisään hoitoa varten.

Kotisairaanhoidon palveluita rekisteröidessä palveluntuottaja merkitsee asiakasryhmän mukaan palveluiksi iäkkäiden kotisairaanhoito, lapsiperheiden kotisairaanhoito tai muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotisairaanhoito.

Kotisairaalahoidon palvelualana on käytössä yksi: kotisairaalahoito.

Palveluyksikön toimintasuunnitelmasta pitää käydä ilmi tuotetun palvelun sisältö sekä palvelun organisointi, johtaminen ja henkilöstörakenne. Toimintasuunnitelmassa palveluntuottaja kuvaa potilasryhmät ja tarjottavat terveydenhuollon palvelut kuten lääkehoidon ja sen vaativuuden sekä mahdollisen laboratoriotoiminnan. Lisäksi kotisairaalahoidon toimintasuunnitelmassa pitää kuvata, miten palveluntuottaja turvaa toiminnan ympäri vuorokauden, jos tarve sitä vaatii. Toimintasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, jos palvelut tai osa niistä tuotetaan alihankintana. Lue lisää toimintasuunnitelman tietojen täyttämisestä.

Palveluntuottajalla on oltava riittävästi toiminnan edellyttämää henkilöstöä, joilla on palveluihin tarvittava koulutus ja osaaminen. Henkilöstöllä tarkoitetaan myös muuta kuin suoran työsopimussuhteisen palvelussuhteen nojalla toimivaa henkilöstöä, joka sopimusmuodosta riippumatta toteuttaa palvelua palveluntuottajan lukuun. Ostopalveluista ja alihankinnasta on lisätietoja Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinnit -sivulla.

Palveluntuottajan on nimettävä palveluyksikköön vastuuhenkilö, joka johtaa palvelutoimintaa ja valvoo, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset. Lisäksi palvelualoilla voi olla vastuuhenkilöitä. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Lue lisää palveluyksikön vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta.

Kotisairaanhoidon vastuuhenkilönä voi toimia vain terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Jos palvelut sisältävät vaativia terveyden- tai sairaanhoidollisia palveluja tai vaativaa lääkehoitoa, niin vastuuhenkilön on oltava lääkäri. Vaativia terveyden- tai sairaanhoidollisia palveluja ovat esimerkiksi vaativat haavahoidot, verensiirrot ja saattohoito, joka ei edellytä kotisairaalatasoista hoitoa. Vaativaa lääkehoitoa ovat esimerkiksi kipupumppuhoito, suonensisäinen lääke- tai nestehoito, pistettävä huumausainelääkehoito, opioidikorvaushoito sekä maksullinen rokotustoiminta, joka ei kuulu hyvinvointialueen kanssa tehtyyn sopimukseen. Kotisairaalahoidon vastuuhenkilön on oltava lääkäri. Kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon lääkehoito toteutetaan Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti.

Kotisairaalapalvelua ei edellytetä rekisteröitäväksi palveluksi, jos kyse ei ole määräaikaisesta sairaalatasoisen hoidon viemisestä potilaan kotiin. Kun kyse on kotona hoidettavan potilaan vakiintuneesta hoidosta ja jonka kokonaishoidosta vastaa toinen taho, kuten hyvinvointialue tai yksityinen terveyspalveluntuottaja, ei edellytetä, että kaikilla hoitoon osallistuvilla palveluntuottajilla olisi rekisteröitynä kotisairaalatoiminta palveluksi. Palveluntuottajalla tulee olla rekisteröitynä ne palvelut, joita se tuottaa. Rekisteröitävät palvelut voivat olla osa laajempaa palvelukokonaisuutta.

Päihde- ja riippuvuuspalvelut rekisteröidään jatkossa Soteri-rekisteriin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualoille sen mukaan, mitä palveluita tuotetaan. 
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta tuli voimaan 1.1.2024. Myös päihdelainsäädäntöä on uudistettu. Terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyöstä säädetään nyt ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Lakiuudistusten myötä palveluiden rekisteröintikäytännöt ovat tarkentuneet.

Kun päihde- ja riippuvuuspalvelun perusteena on sosiaalihuoltolain mukainen tuen tarve, tarvittavat palvelut ja sosiaalinen kuntoutus pitää järjestää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuuspalveluissa tarjotaan esimerkiksi apua ja tukea arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan. Sosiaalihuoltolain mukainen palveluntuottajan tuottama päihde- ja riippuvuustyön palvelu rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa palveluun soveltuvalle palvelualalle, esimerkiksi Päihdekuntoutujien sosiaalihuollon laitoshoito (D68) tai Päihde- ja mielenterveysongelmiin vastaava sosiaalityö ja -ohjaus (2464) -palvelualakuvauksen alle. 

Silloin, kun palveluiden perusteena ovat päihde- ja riippuvuussairaudet tai niiden liitännäissairaudet, on kyseessä terveydenhuoltolain mukainen hoito ja kuntoutus. Terveydenhuoltolain mukainen palveluntuottajan tuottama päihde- ja riippuvuuspalvelu rekisteröidään Soterin sähköisessä asioinnissa palveluun soveltuvalle palvelualalle, esimerkiksi Päihdekuntoutujien terveydenhuollon laitoshoito (D67) tai Päihdeavohoito ja –kuntoutus (2476) -palvelualakuvauksen alle.

Jos yksikössä tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon päihde- ja riippuvuuspalveluita, palvelut rekisteröidään tarvittaville sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualoille Soterin sähköisessä asioinnissa. Viranomainen ratkaisee asian yhdellä päätöksellä.

Matalan kynnyksen päihde- ja riippuvuuspalveluiden rekisteröintiohjeet julkaistaan myöhemmin.

Jos palveluntuottajalla on ennen vuoden 2024 alkua ollut voimassa lupa tuottaa sosiaali- tai terveyspalveluja, tai palveluntuottaja on jo rekisteröinyt palveluyksikön, voi palveluntuottaja jatkaa toimintaansa luvan tai rekisteröinnin ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 
Jos palvelutoiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, pitää palveluntuottajan tehdä uusi muutosta koskeva muutoshakemus Soteriin.

Lue lisää mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.
Lue lisää muutoshakemuksen tekemisestä.

Apteekin tai apteekin tiloissa terveydenhuoltopalveluja tarjoavalla palveluntuottajalla on oltava valvontalain mukainen palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröinti Soterissa. Apteekin Y-tunnuksella voidaan rekisteröidä terveyspistetoimintaa. Erillistä Y-tunnusta ei edellytetä.

Hakemuksen toimintasuunnitelmassa hakija kuvaa toiminnan sisällön ja laajuuden, mahdolliset alihankkijat, henkilöstön, toiminnassa käytettävät tilat ja laitteet. Jos palvelu sisältää lääkehoitoa kuvataan, millaista lääkehoitoa tarjotaan, kuten tieto siitä, annetaanko palvelussa maksuttomia ja maksullisia rokotteita.

Palvelualaksi hakemukselle merkitään perustason vastaanottotoiminta ja henkilökuntaan merkitään rokotuksia antavat ammattihenkilöt. Henkilöstövalikossa farmaseutit tai proviisorit merkitään kohtaan ”Muut”. 

Vastuuhenkilö

• Palveluntuottajan on nimettävä palveluyksikköön vastuuhenkilö tai eri palvelualoille vastuuhenkilöitä, joiden on johdettava palvelutoimintaa ja valvottava, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset koko sen ajan, kun palveluja toteutetaan. 
• Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito.
• Jos palveluntuottaja antaa ainoastaan maksuttomia rokotteita hyvinvointialueen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, vastaa hyvinvointialue rokotustoiminnasta rokotusasetuksen mukaisesti. 
• Jos palveluntuottaja antaa myös muita kuin maksuttomia rokotteita, edellytetään vastuuhenkilöksi lääkäriä. 

Tilat

• Tilojen on oltava toiminnalle riittävät ja asianmukaiset. Niissä on otettava huomioon esteettömyys ja potilaiden yksityisyyden suoja, kuten riittävä näkösuoja ja äänieristys (esimerkiksi tavanomainen sermi ei eristä ääntä riittävästi). 
• Erillisiä suosituksia tilojen neliömääristä ei ole. 
• Tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava vesipiste riittävän hygienian varmistamiseksi, ellei se ole toiminnan kannalta ilmeisen tarpeeton. 

Henkilöstö

• Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen palveluyksikössä toimivalla henkilöstöllä on asianmukainen ja riittävä koulutus, ammattitaito ja tosiasiallinen osaaminen kuhunkin tehtävään. 

Opiskelijat eivät voi toimia itsenäisinä yrittäjinä tehdessään psykoterapiaopintoihin sisältyvää työnohjauksessa tapahtuvaa psykoterapeuttista potilastyötä. Tämän vuoksi opiskelijan ei ole mahdollista rekisteröityä psykoterapiapalveluiden tuottajaksi Soteri-rekisteriin. 

Jos psykoterapeuttiopiskelija on terveydenhuollon ammattihenkilö, voi hän antaa kyseisen ammattioikeuden perusteella terveydenhuollon palveluita rekisteröidyttyään Soteriin. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi hyödyntää psykoterapiakoulutuksesta saamaansa osaamista, mutta tällöin palvelussa ei ole kysymys varsinaisesta psykoterapiasta. Asiakkaalle tulee käydä ilmi, että kyseessä on opintoihin kuuluvasta työnohjauksessa tapahtuvasta psykoterapeuttisesta potilastyöstä. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei voi markkinoida itseään psykoterapeuttina ennen nimikesuojatun ammattioikeuden saamista. 

Lue lisää opiskelijoiden rekrytoinneista.
Potilasvakuutuksiin liittyvissä kysymyksissä olethan yhteydessä Potilasvakuutuskeskukseen (PVK). 

Yksittäiset menetelmät ja valmennukset eivät ole Soteriin rekisteröitäviä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten:

• neuropsykiatrinen valmennus, 
• eläinavusteiset sekä muut Green Care -menetelmät,
• lyhytterapia
• musiikkiterapia

Jos eri valmennuksia ja menetelmiä kuitenkin käytetään valvontalaissa tarkoitetussa sosiaali- tai terveyspalvelussa, tulee palveluntuottajan ja annettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen olla rekisteröitynä Soteri-rekisteriin.

Esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus voi olla osa sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua sosiaalista kuntoutusta silloin, kun sen antaminen perustuu sosiaalihuollon asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen ja se toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen osana asiakkaan asiakassuunnitelman mukaisesti. 

Terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää lyhytterapiaa menetelmänä, mutta menetelmä tai sen käyttö ei itsessään ole terveydenhuollon palvelua. Terveydenhuollon ammattihenkilön antama terveyspalvelu on kuitenkin rekisteröitävää terveyspalvelua.