Hoitoon pääsy
Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuulle kuuluvan kiireellisen ja kiireettömän hoidon hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa.
Terveydenhuoltolaissa on säädetty kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoista eli niin sanotusta hoitotakuusta perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja alle 23-vuotiaiden erikoissairaanhoitotasoisissa mielenterveyspalveluissa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) korkeakouluopiskelijoille tuottamiin opiskeluterveydenhuollon palveluihin sovellettavat hoitoon pääsyn enimmäisajat vastaavat terveydenhuoltolain perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja.
Kiireellinen hoito
Hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat vastuussa potilaiden kiireellisen hoidon järjestämisestä. Jos potilaan sairaus tai vamma edellyttää välitöntä arviota ja hoitoa, hänen on päästävä kiireelliseen hoitoon asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta.
Kiireetön hoito
Hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat vastuussa potilaiden kiireettömän hoidon järjestämisestä. Jos hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä ei voi tuottaa itse tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutusta kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoissa, sen on järjestettävä ne tuottamalla ne yhteistoiminnassa toisen hyvinvointialueen kanssa tai hankkimalla ne sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajilta. Tässä voidaan käyttää palveluseteliä, tai palveluja voidaan hankkia myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Potilaalle ei saa aiheutua tästä lisäkustannuksia.
Hoitoon voi hakeutua myös ulkomaille. Hoitoon hakeutumisesta ulkomaille löytyy lisätietoa Kansaneläkelaitoksen (Kela) verkkosivuilta.
Hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän on julkaistava yleisessä tietoverkossa (internetissä) kuukausittain edellistä kuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen toteutui. Lisäksi niiden tulee julkaista neljän kuukauden välein tiedot siitä, miten perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn ja kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen toteutui edellisen kuukauden aikana. Tunnusluvut on julkaistava erikseen kustakin sairaalasta, terveyskeskuksesta ja muusta terveydenhuollon toimintayksiköstä. Jos toimintayksikön alaisuudessa on terveysasema, hammashoitola tai muu vastaava erillinen yksikkö, tunnusluvut on julkaistava erikseen kustakin tällaisesta yksiköstä, jos se on mahdollista.
Hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan tulee saada saman päivän aikana myös yksilöllinen arvio tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Myös takaisinsoitto saman päivän aikana on mahdollista.
Yksilöllisen arvion yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen säädetyissä enimmäisajoissa.
Lääketieteellisesti tarpeelliseksi todetun perusterveydenhuollon kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä arviointia seuraavien 14 vuorokauden aikana, jos hoito kuuluu yleislääketieteen alaan ja jos potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on
- sairastuminen
- vamma
- pitkäaikaissairauden vaikeutuminen
- uusien oireiden esilletulo
- toimintakyvyn aleneminen.
Hoidon antajan tulee olla laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Jos potilas on ohjattu yksilöllisen arvion perusteella muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle ja jos ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitsee terveysongelmansa hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestettävä ammattihenkilön vastaanottoa seuraavien seitsemän vuorokauden aikana.
Edellä mainitut 14:n ja 7:n vuorokauden enimmäisajat eivät koske hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia, käyntejä muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla eivätkä hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuoltolaissa tarkoitetun tai muuten terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi.
Jos 14:n tai 7:n vuorokauden enimmäisaikoja ei voida soveltaa, kiireettömän hoidon, kuntoutuksen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa yksilöllisestä arviosta. Tässä tulee ottaa huomioon potilaan terveydentila, työ-, opiskelu- ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys. Hoito voidaan järjestää myös potilaalle tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
Edellä mainittuja enimmäisaikoja tulee noudattaa myös, jos potilasta hoidettaessa tai hänelle terveyttä tai hyvinvointia edistävää palvelua annettaessa havaitaan, että hän tarvitsee muuhun terveysongelmaansa perusterveydenhuollon tasoisen tutkimuksen. Kyse voi olla myös perusterveydenhuollon tasoisesta hoidosta, kuntoutuksesta tai terveyttä ja hyvinvointia edistävästä palvelusta. Sama koskee tilannetta, jossa henkilölle annetaan terveydenhuoltoa sosiaalihuollon palveluiden yhteydessä tai kun hänelle annetaan muuten palveluja.
Hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan tulee saada saman päivän aikana myös yksilöllinen arvio tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Myös takaisinsoitto saman päivän aikana on mahdollista.
Yksilöllisen arvion yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen säädetyissä enimmäisajoissa.
Tarpeelliseksi todettu tutkimus tai tarpeelliseksi todetun hoidon ensimmäinen tutkimus- tai hoitotapahtuma on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun arvio on tehty. Tässä tulee ottaa huomioon potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys.
Edellisessä kappaleessa kerrottua ei sovelleta, jos potilaalle on määritelty yksilöllinen tutkimus- ja hoitoväli. Tutkimus tai hoito tulee järjestää hoitosuunnitelmaan kirjatun tutkimus- tai hoitovälin mukaisesti, jollei yksilöllisessä arviossa tule esille seikkoja, joiden perusteella yksilöllisestä tutkimus- tai hoitovälistä tulee tai voidaan poiketa.
Jos potilas on ohjattu yksilöllisen arvion perusteella muulle suun terveydenhuollon ammattihenkilölle kuin hammaslääkärille ja jos ammattihenkilö toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta tai neljän kuukauden kuluessa arviosta.
Jos hammaslääkäri toteaa tarpeen perusterveydenhuollossa toimivan erikoishammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy erikoishammaslääkärille on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hammaslääkäri on todennut palvelun tarpeen.
Hoitojakso tulee saattaa valmiiksi kohtuullisessa ajassa ilman tarpeetonta viivytystä hoitokäyntien välillä. Hoitosuunnitelmaan tulee kirjata hammaslääketieteellinen perustelu hoidon jaksottamiselle.
Potilaalle on järjestettävä pääsy hammaslääkärille neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta, jos joku toinen suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkäri toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle ja hoidolle neuvontapalveluihin tai koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluvassa suun määräaikaisessa terveystarkastuksessa.
Erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen säädetyissä enimmäisajoissa.
Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tässä tulee ottaa huomioon potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys. Enimmäisaika saadaan ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä tai hammaslääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan siirtää potilaan terveydentilan vaarantumatta.
Hoidon tarve arvioidaan ja hoito järjestetään yhtenäisten lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten perusteiden mukaisesti.
Erikoissairaanhoitoon ottaminen edellyttää aina lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.
Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, ne on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen säädetyissä enimmäisajoissa.
Lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu sairaalassa tai muussa erikoissairaanhoitoa toteuttavassa toimintayksikössä. Hoidon aloittamisessa tulee aina ottaa huomioon hoidon edellyttämä kiireellisyys.
Hoidon tarve arvioidaan ja hoito järjestetään yhtenäisten lääketieteellisten perusteiden mukaisesti.
Hoitoon ottaminen edellyttää aina lääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.
Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön.
Jos hoidon tarpeen arvioiminen edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia, ne on tehtävä kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen säädetyissä enimmäisajoissa.
Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivat lääketieteelliset tai hoidolliset syyt edellytä muuta.
Omavalvonta
Hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on ensisijainen valvonta- ja toimintavastuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattamisessa. Myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) on huolehdittava toimintansa omavalvonnasta.
Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän on ohjattava ja valvottava järjestämisvastuulleen kuuluvaa palvelutuotantoa ja varmistettava omavalvonnallaan, etteivät hoitoon pääsyn enimmäisajat ylity. Jos ne ylittyvät, hyvinvointialueen on selvitettävä välittömästi ylittymisten syyt, ryhdyttävä omavalvonnallisiin toimenpiteisiin ja korjattava tilanne lainmukaiseksi. Omavalvonnan on oltava jatkuvaa ja perustua ajantasaisiin tietoihin. Valvontaviranomaiset eli Valvira ja aluehallintovirastot ovat julkaisseet tätä koskevan ohjeen 22.2.2023, joka löytyy tämän sivun lopusta.
Viranomaisvalvonta
Valvontaviranomaiset seuraavat hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omavalvonnallisten toimenpiteiden riittävyyttä enimmäisaikojen noudattamisen varmistamiseksi ja ohjaavat niitä varmistamaan omavalvonnallaan, että kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja noudatetaan lainmukaisesti. Jos toimenpiteitä ei arvioida riittäviksi, valvontaviranomaiset voivat aloittaa erillisen valvonnan.
Valvira valvoo vastaavasti myös YTHS:n omavalvonnallisten toimenpiteiden riittävyyttä varmistaakseen, että perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja noudatetaan.
Viranomaisvalvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämiin ja julkaisemiin seurantatietoihin.