Palvelujen tuottaminen yhteisöllisessä asumisessa
Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden tarvitsemat palvelut järjestetään asumisesta erillisinä sosiaalipalveluina tai muina asiakkaiden tarvitsemina palveluina. Yksittäisten asiakkaiden ja eri asiakasryhmien palvelutarpeet voivat poiketa toisistaan palvelujen tavoitteiden, sisällön ja määrän suhteen. Suuri osa yhteisöllisen asumisen asiakkaista tarvitsee kotihoitoa ja erilaisia tukipalveluja, osa voi lisäksi tarvita esimerkiksi sosiaaliohjausta tai sosiaalista kuntoutusta. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisessa pitää huomioida asiakkaiden mahdolliset erityistarpeet, kuten esimerkiksi kommunikoinnin tukeminen.
Yhteisöllisen asumisen asiakkaiden tarvitsemat palvelut voidaan organisoida ja toteuttaa eri tavoin. Palvelut voi tuottaa yksi tai useampi yksikön ulkopuolinen yksityinen tai julkinen palveluntuottaja. Palvelut voi myös tuottaa osin tai kokonaan toimintayksikön oma henkilöstö. Palvelunjärjestäjällä ja -tuottajalla on vastuu asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen järjestämisestä ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta. Vastuu korostuu, jos palvelunjärjestäjä ja -tuottaja eivät ole sama taho tai jos toimintayksikössä tuotetaan erilaisia palveluja.
Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta
Hyvinvointialue palvelunjärjestäjänä vastaa siitä, että yhteisöllisen asumisen asiakkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, mutta sen toteuttamisesta voi vastata esimerkiksi järjestö tai yksityinen palveluntuottaja. Toimintayksikön vastuuhenkilö vastaa sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan toteuttamisen kokonaisuudesta.
Yhteisöllisen asumisessa asiakkaalla pitää olla mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä mahdollisuus osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan sisältö suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän tarpeisiinsa perustuen. Sisällön pitää vastata asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä myös tukea sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan pitää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista ja sen tulee toteutua säännöllisesti. Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta voi olla erilaista eri yksiköissä, ja sitä voidaan myös toteuttaa osittain yksikön ulkopuolella.
Yhteisöllisen asumisen omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan sisältö ja palvelun tuottamisen resurssit. Toiminnan sisältö ja asiakkaiden palvelujen tarve määrittää toteutukseen osallistuvan henkilöstön määrän ja osaamisvaatimukset.
Palvelua järjestävä hyvinvointialue on vastuussa siitä, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista huolehditaan ja, että hän saa päätöksessä myönnetyn mukaisesti tarvitsemansa palvelut. Jos asiakkaan toimintakyky ja palvelujen tarve muuttuu, hänelle on tehtävä palvelutarpeen arviointi, päivitettävä palvelusuunnitelma ja tehtävä niihin perustuva päätös palvelun myöntämisestä. Jokainen palveluntuottaja osaltaan vastaa tuottamansa palvelun lainmukaisuudesta ja laadusta.
Yhteisöllisen asumisen asiakkaan palvelutarpeen muutoksia pitää seurata säännöllisesti. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole yövalvontaa, joten asiakkaan toimintakyvyn pitää olla sellainen, että hän pystyy tarvittaessa hälyttämään apua esimerkiksi turvapuhelimen tai -rannekkeen avulla.
Mikäli asiakkaan toimintakyky alenee niin, että hänellä on ympärivuorokautisen hoidon tarve, hänen palvelutarpeensa mukaiset palvelut on järjestettävä viipymättä. Asiakkaan etu on ensisijaisesti otettava huomioon, kun arvioidaan, voidaanko ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut tuoda asiakkaalle yhteisölliseen asumiseen silloin, kun niitä toteutetaan samassa rakennuskokonaisuudessa. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen siirtymisen syyksi ei riitä pelkästään se, että järjestely olisi palveluntuottajan kannalta käytännöllisin ratkaisu.
Hyvinvointialueen pitää nimetä sosiaalihuollon asiakkaalle asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Omatyöntekijän tehtävänä on huolehtia, että asiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnista huolehditaan ja asiakassuunnitelmat vastaavat asiakkaiden ajantasaista palvelujen tarvetta. Omatyöntekijän tehtävä on myös edistää ja varmistaa asiakkaille myönnettyjen palvelujen järjestäminen tehtyjen päätösten mukaisesti. Yhteisöllisessä palveluasumisessa omatyöntekijän koordinoiva rooli korostuu, koska palvelukokonaisuus muodostuu useammasta palvelusta.