Ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestäminen ja päätöksenteko
Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Hyvinvointialue on velvollinen huolehtimaan siitä, että sillä on käytettävissä tarvittava määrä asiakkaiden tarpeita vastaavia ja asiakkaan edun mukaisia palveluja.
Ympärivuorokautista palveluasumisesta koskeva asia voi tulla vireille siten, että asiakas tekee kirjallisen tai suullisen hakemuksen. Lisäksi asia voi tulla vireille siten, että hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä saa tiedon asiakkaan palvelutarpeesta. Päätös ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta. Määräaika päätöksen toimeenpanolle alkaa siitä hetkestä, kun työntekijä on ensimmäisen kerran saanut tietää ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeesta.
Hyvinvointialueen on järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Oikeus saada palvelut on riippumaton siitä, tuottaako palvelut hyvinvointialue itse vai ostaa se palvelut yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Laki ei tule tulkita siten, että asiakkaalla olisi oikeus päästä tarvitsemaansa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen vasta jonotettuaan sitä kolme kuukautta.
Odotusaikana asiakkaan tilannetta on seurattava ja huolehdittava, että asiakas saa terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät korvaavat palvelut. Jos tämä ei ole mahdollista, on asiakkaan tilanne kiireellinen ja edellyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämistä viipymättä, joskus jo samana tai seuraavana päivänä.
Sosiaalihuollon asiakkaalla tulee asiakkuuden ajaksi olla nimettynä hyvinvointialueelta omatyöntekijä. Asumispalveluyksiköissä asuville asiakkaille nimetty omahoitaja tai muu vastaava työntekijä ei ole sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä.
Sosiaalihuoltolakiin on kirjattuna ne tilanteet, jolloin omatyöntekijä on oltava sosiaalityöntekijä. Esimerkiksi kehitysvammainen, muistisairas tai vaikeista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä asiakas on usein erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä hän kykene itsenäisesti valvomaan omaa etuaan. Tästä syystä hänen omatyöntekijänsä tulee olla sosiaalityöntekijä.
Omatyöntekijän yhtenä keskeisenä tehtävänä on huolehtia, että asiakkaiden palvelukokonaisuus vastaa heidän palvelutarpeisiinsa. Jos palvelukokonaisuus ei ole riittävä tai tarpeenmukainen, on omatyöntekijän arvioitava, minkälaisella palvelukokonaisuudella asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Omatyöntekijän tehtävä on myös edistää ja varmistaa asiakkaille myönnettyjen palvelujen järjestäminen tehdyn päätöksen mukaisesti.
Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille on hyvinvointialueen vastuulla. Asiakkaiden tulee saada terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti muiden hyvinvointialueen asukkaiden kanssa ja tarpeitaan vastaavasti riippumatta siitä, miten palvelut tuotetaan. Jos hyvinvointialue ei tuota asiakkaiden tarvitsemia terveydenhuollon palveluja itse, sen tulee sopia niiden järjestämisestä yksityisen toimijan kanssa.
Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen palveluyksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävä, vaan tarvitaan myös säännöllisiä lääkärinvastaanottoja palveluyksiköissä tai asiakkaiden käyntejä terveydenhuollon palveluyksikössä. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaalla on myös halutessaan oikeus käyttää yksityisen palveluntuottajan tarjoamia lääkäripalveluja hyvinvointialueen järjestämän lääkäripalvelun sijaan.
Asiakkaiden akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa on oltava selkeät ja dokumentoidut toimintakäytänteet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tiedon kulku asiakkaan tai potilaan tilanteesta on erityisen tärkeää eri toimijoiden välillä.