Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa

Terveydenhuollon etäpalveluissa (etähoito) potilaan tutkiminen, taudin määrittäminen, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esimerkiksi videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Sosiaalihuollon etäpalvelut (etähoiva) voivat kohdistua esimerkiksi asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen, kotona asumisen tukemiseen tai asiakassuunnitelmien seurantaan ja uudelleen arviointiin etäyhteyksin asiakkaan kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Etäpalvelujen antamisen edellytyksiä

Etäpalveluille ei ole kattavia säännöksiä voimassa olevassa lainsäädännössä. Suomessa annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalveluja koskevat samat periaatteet riippumatta siitä, tuotetaanko niitä julkisella tai yksityisellä sektorilla tai itsenäisen ammatinharjoittajan vastaanotolla. Etäpalvelua antava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa aina itse antamastaan palvelusta ja sen asianmukaisuudesta.

Etäpalvelun antajalla on oltava asiaan kuuluvat tilat, laitteet (mukaan lukien yhteydet) ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava asianmukaista sekä hyvien hoito- ja palvelukäytänteiden mukaista, ja siinä tulee ottaa huomioon asiakas- ja potilasturvallisuus. Etäpalveluissa asiakas- ja potilastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien tietojärjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta, niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta, on palvelunantajalla.

Kun etäpalveluja annetaan, on tärkeä huomioida seuraavat asiat:

  • Etäpalveluun on oltava asiakkaan/potilaan tietoinen suostumus, jonka tämä voi myös halutessaan peruuttaa palvelun aikanakin. Asiakkaalle/potilaalle on tarvittaessa varattava mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin, tai hänet tulee ohjata vastaanotolle muuhun hoitopaikkaan.
  • Ammattihenkilön on arvioitava huolellisesti, voidaanko annettava palvelu toteuttaa etäpalveluna. Palvelu ei sovellu etäpalveluksi, jos hoidon tai hoivan tarpeen arviointi edellyttää esimerkiksi potilaan fyysistä tutkimista tai jos arvioidaan potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista.
  • Ammattihenkilön tulee arvioida yksilöllisesti jokaisella käyntikerralla, soveltuuko asiakas tai potilas hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä. 
  • Asiakkaan/potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään, jollaisena pidetään ainakin vahvaa tunnistamista. Tunnistamiseen käytetty menetelmä on oltava todennettavissa jälkikäteen.
  • Etäpalvelusta on laadittava asianmukaiset asiakas-/potilasasiakirjamerkinnät, ja asiakas-/potilasrekisteriä on ylläpidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
  • Etäpalvelujen antajan on täytettävä asianomaista toimintaa koskevan lainsäädännön lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa asetetut vaatimukset.