Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus sosiaalihuollon palveluissa
Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus tarkoittaa oikeutta yhdenvertaisuuteen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Vammaisella henkilöllä on oikeus määrätä omasta elämästään ja oikeus tehdä itseään koskevia päätöksiä.
Vammaisilla henkilöillä on erilaisia toimintarajoitteita, jotka voivat vaikuttaa heidän mahdollisuuteensa käyttää itsemääräämisoikeuttaan. Tällaisia rajoitteita ovat esimerkiksi hahmottamishäiriöt, puheen tuottamisen vaikeudet, aistivammat ja kognitiiviset haasteet. On tärkeää, että avustavat henkilöt huomioivat asiakkaan yksilölliset toimintarajoitteet ja kommunikaatiokeinot, jotta vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu.
Kun viranomainen tai palveluntuottaja järjestää palveluja vammaiselle henkilölle, sen pitää ottaa huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet ja varmistaa niiden pohjalta tarvittavien kohtuullisten mukautusten toteutuminen. Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, varmistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja mahdollistetaan vammaisille henkilöille osallisuus heitä itseään koskevissa asioissa. Yksilölliset kohtuulliset mukautukset ovat keinoja, joilla vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan turvata.
Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
Vammainen henkilö voi tehdä omaa elämäänsä koskien myös sellaisia valintoja ja ratkaisuja, jotka ulkopuolisen mielestä voivat olla huonoja. Vammaista henkilöä ei pidä suojella hänelle epäedullisten valintojen tekemiseltä, vaan hänen kanssaan olisi hyvä keskustella valinnoista ennen päätöksen tekemistä. Vammaista henkilöä voi auttaa arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia, ja häneltä voi varmistaa, ymmärtääkö hän käsiteltävän asian.
Kun palveluja toteutetaan, asiakkaan omaa tilaa ja itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun toteutetaan asumisen tukeen liittyviä palveluja. Vammaisella henkilöllä pitää olla käytössään tarvittavat apuvälineet sekä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät itseilmaisun ja itsenäisen toimintakyvyn mahdollistamiseksi, ja häntä avustavilla työntekijöillä pitää olla riittävä osaaminen näiden menetelmien käyttämiseen.
Vammaiselle henkilölle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan muun muassa hänen tarvitsemansa palvelut. Kun asiakassuunnitelmaa laaditaan, on hyvä arvioida asiakkaan itsemääräämiskykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten kommunikaatiokeinoja ja aistitiedon käsittelyhäiriöitä.
Vammaisen henkilön itsemääräämiskyky voi vaihdella tilanteesta riippuen. Tästä syystä on tärkeää arvioida ja kirjata yhdessä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muiden läheisten kanssa asiat, joista vammainen henkilö pystyy itse tekemään päätöksiä, asiat, joissa hän tarvitsee tukea ja myös asiat, joita vammainen henkilö ei kykene päättämään tuettunakaan.
Asumisyksiköiden asunnot ja huoneet ovat vammaisten henkilöiden koteja. Heillä pitää olla mahdollisuus päättää itse kotinsa kalustamiseen ja sisustamiseen liittyvistä asioista ja esimerkiksi siitä, keitä he kutsuvat vieraaksi kotiinsa.
Laillista perustetta alkoholin käytön tai tupakoinnin kieltämiseen ei ole.
Sosiaalihuollon palveluja toteutettaessa pitää ottaa huomioon vammaisen henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksikölliset tarpeet. Asiakkaalla pitää olla myös aidosti mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua omien palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakassuunnitelmaan kirjataan yksilölliset kohtuulliset mukautukset sekä konkreettiset keinot, joilla itsemääräämisoikeus toteutuu.
Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset edellytykset täyttyvät.