Ulkopuoliset pysyvät asiantuntijat
Valviralla on yli 200 ulkopuolista pysyvää asiantuntijaa, joilta voidaan pyytää kirjallisia asiantuntijalausuntoja. Pysyviksi asiantuntijoiksi kutsutaan neljäksi vuodeksi kerrallaan tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka täydentävät viraston omaa asiantuntemusta. Pysyvät asiantuntijat edustavat terveydenhuollon, sosiaalihuollon, lääketieteen, juridiikan ja varhaiskasvatuksen aloja, ja he ovat velvollisia antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua Valviralle ja aluehallintovirastoille.
Asiantuntijalausuntoja pyydetään erityisesti seuraavissa asiaryhmissä:
- Valvirassa vireillä olevat terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilöitä tai toimintayksiköitä koskevat kantelu- ja muut valvonta-asiat
- muiden valvonta- ja tutkintaviranomaisten (esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, poliisi) Valviralta pyytämät lausunnot, jotka voivat koskea esimerkiksi ammattihenkilön tai toimintayksikön menettelyä, hoitovirhe-epäilyä tai kuolemansyyn selvittämistä
- raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevat asiat
- niin sanotut sääntelemättömän koulutuksen sisältöä koskevat asiat.
Ohjeita pysyville asiantuntijoille
Asiantuntijalausunto annetaan viranomaisen toimeksiannosta, ja asiantuntijaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta, hyväksikäyttökieltoa ja näiden rikkomista koskevia säännöksiä. Asiantuntijalausuntoa annettaessa otetaan myös soveltuvin osin huomioon muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain lääkintölailliset todistukset ja lausunnot sekä asiantuntijoiden kuulemista koskevat säännökset.
Asiantuntijan on vastattava lausunnossaan vain kysymyksiin, jotka edustavat sitä alaa, jonka pysyväksi asiantuntijaksi hänet on kutsuttu. Virasto voi lausuntopyynnössään myös määrittää tarkemmin ne kysymykset, joihin asiantuntijan toivotaan kiinnittävän erityistä huomiota.
Pysyvän asiantuntijan lausunnon pitää perustua lausuntopyynnössä mainittuihin seikkoihin sekä lähetteen liitteenä toimitettuihin asiakirjoihin. Jos asiassa tarvitaan lisäselvitystä, kuten tutkimustallenteita tai muita asiakirjoja, asiantuntijan on otettava yhteyttä asian esittelijään.
Valvira asettaa lausunnon antamiselle määräajan, jonka pituus riippuu käsiteltävän asian kiireellisyydestä, perehtymistä vaativan asiakirja-aineiston laajuudesta ja mahdollisesti hankittavasta lisäselvityksestä.
Jos asiantuntija ei jostain syystä voi antaa lausuntoaan asetetussa määräajassa, hänen on syytä ottaa välittömästi yhteyttä asian esittelijään. Virasto voi myöntää asiantuntijalle lisäaikaa lausunnon antamiseen.
Pysyvien asiantuntijoiden on oltava esteettömiä. Esteellisyyden arvioinnissa sovelletaan hallintolain (434/2003) 28 §:ssä säädettyjä esteellisyysperusteita. Asian käsittelyyn osallistuva henkilö on niiden mukaan esteellinen muun muassa jos
- hän tai hänen läheisensä on kyseisessä asiassa asianosainen (asianosaisjäävi)
- asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen (intressijäävi)
- hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi).
Pykälään sisältyy myös niin sanottu yleislauseke, jonka mukaan asian käsittelyyn osallistuva on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Yleislauseke korostaa yleistä luottamusta hallintoasian käsittelyn puolueettomuuteen.
Pysyvän asiantuntijan on aina harkittava, onko hän jostakin syystä esteellinen antamaan Valviran pyytämän lausunnon. Esteellisyydestä voi tarvittaessa neuvotella asian esittelijän kanssa.
Lausunnossa tulisi todeta sen perustana oleva aineisto ja arvio siitä, onko aineisto ollut riittävä johtopäätösten tekemistä varten. Tarvittaessa tulisi kuvata myös asian arviointiin liittyvä tieteellinen viitekehys. Kielenkäytön on oltava selkeää ja asiallista.
Erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa koskevissa asioissa lausunnossa olisi arvioitava ammattihenkilön toiminnan asianmukaisuus. Arvioinnin lähtökohtana ovat yleensä ammattihenkilön ammatilliset velvoitteet ja yleisesti hyväksytty käytäntö maassamme. Lausunnon tulisi olla kattava ja perusteltu asiaankuuluvalla lähdeaineistolla. Asiantuntija voi viitata lausunnossaan myös kyseisen sairauden hoidosta mahdollisesti annettuihin tapahtuma-aikana voimassa olleisiin Käypä hoito -suosituksiin. Asiantuntijalausunnosta on tarvittaessa käytävä ilmi tapahtuman ja seurauksen välinen syy-yhteys ja jos mahdollista, lausunnossa tulisi ottaa kantaa myös syy-yhteyden todennäköisyyteen.
Asiantuntijan pitää perustella johtopäätöksensä riittävän hyvin ja ottaa tarvittaessa kantaa muihin asiassa esitettyihin selvityksiin ja lausuntoihin. Koulukuntien väliset oppiriidat eivät saisi vaikuttaa asiantuntijalausunnon objektiivisuuteen, mutta koulukuntien välisten eriävien näkemysten olemassaolo ja vallitseva käsitys asiasta on syytä tuoda tarvittaessa esiin. Asiantuntijan on rajoituttava lausumaan vain omaan asiantuntemukseensa kuuluvista seikoista. Jos tapaukseen sisältyy sellaisia asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä seikkoja, joiden arviointi ei kuulu asiantuntijan omaan erikoisasiantuntemukseen, hänen tulisi kiinnittää asiantuntijalausunnossaan huomiota siihen, että asiasta hankittaisiin kysymyksessä olevan erikoisalan asiantuntijan lausunto.
Asiantuntijalausunto annetaan yhtenä kappaleena. Asiantuntijalausuntoon ei tule liittää sellaisia yleisluontoisia huomautuksia, arvosteluja tai hallinnollisia ehdotuksia, jotka eivät ole tarpeellisia asiantuntijalausunnossa käsiteltävän asian kuvaamisen ja johtopäätöksen perustelujen kannalta. Myöskään lausumia asioista, jotka eivät kuulu asiantuntijan alaan (esimerkiksi millainen seuraamus virheelliseksi katsotusta menettelystä tulisi määrätä), ei tule liittää lausuntoon.
Lausuntoon pyydetään merkitsemään asiantuntijan koulutus, oppiarvo sekä virka- tai ammattinimike. Lausuntoon ei merkitä asiantuntijan koti- tai työpaikan osoitetta eikä muita yhteystietoja. Koska asiantuntija ei anna lausuntoaan työnantajansa edustajana, ei asiakirjassa pidä näkyä työnantajan logoa tai muita tunnisteita.
Asiantuntijalausunto liitetään Valvirassa säilytettäviin asiakirjoihin. Lausunnosta annetaan tietoja ja jäljennöksiä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Tiedon luovuttamisesta viranomaisen toimeksiannosta laaditusta asiakirjasta päättää lain mukaan tehtävän antanut viranomainen. Asiantuntija ei siten ole oikeutettu antamaan tietoja lausunnostaan tai siihen liittyvistä asiakirjoista, joista monet jo sinänsä ovat lain mukaan salassa pidettäviä, eikä muista asiaan kuuluvista seikoista asianosaisille eikä muillekaan tahoille. Mahdolliset yhteydenotot ja tietojen luovuttamista koskevat pyynnöt tulee ohjata Valviralle tai aluehallintovirastolle.
Kyseisten ohjeiden mukaisesti laaditut, perusteelliset ja perustellut sekä lääkäri- ja hammaslääkäriasiantuntijoiden osalta kunnian ja omantunnon kautta vahvistetut asiantuntijalausunnot ovat periaatteessa sellaisenaan päteviä todisteita oikeudenkäynnissä ilman valallista vahvistusta. On kuitenkin mahdollista, että kirjallisesti lausuntonsa antanut asiantuntija kutsutaan kuultavaksi tuomioistuimeen suullisesti.
Valvira maksaa pysyvien asiantuntijoiden antamista lausunnoista palkkion sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
Mahdollisesta osallistumisesta esimerkiksi neuvotteluun tai tarkastuksen suorittamiseen maksetaan lisäksi korvaukset matka- ja muista vastaavista kuluista virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevien säännösten ja määräysten (valtion matkustussääntö) mukaisesti.
Asian esittelijä antaa tarvittaessa lisätietoja palkkioista.