Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan viranomaisvalvonta
Hyvinvointialueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää. Viranomaisvalvonnan tehtävä on edistää lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja omavalvonnan toteutumista ja puuttua tilanteeseen silloin, kun omavalvonta ei riitä. Tavoitteena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus, palvelujen lainmukaisuus ja laatu sekä palvelujen käyttäjien perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutuminen. Valvonnalla puututaan palvelujen järjestämisessä tai toteuttamisessa ilmenneisiin lainvastaisiin epäkohtiin ja puutteisiin. Valvonnan tarkoituksena on, että toiminnassa havaitut puutteet ja epäkohdat korjataan.
Valvira valvoo valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ja toteuttamista. Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat toimintaa toimialueillaan. Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Valvira valvoo erityisesti silloin, kun kyseessä ovat periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat, sekä silloin, kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata. Valvira valvoo myös silloin, kun asia liittyy olennaisesti Valvirassa käsiteltävänä olevaan muuhun sosiaalihuollon tai terveydenhuollon valvonta-asiaan.
Ennakoiva valvonta on etukäteen tapahtuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on palvelun järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuuden, laadun ja turvallisuuden varmistaminen. Ennakoivaa valvontaa on valvontaan liittyvä ohjaus, neuvonta sekä suunnitelmallinen valvonta. Ohjauksen ja neuvonnan tarkoituksena on ehkäistä jo ennakkoon asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakkaan ja potilaan oikeuksia vaarantavien olosuhteiden ja käytäntöjen syntymistä. Ennakoivaa valvontaa on myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinti.
Suunnitelmallinen valvonta perustuu arvioon asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavasta riskistä. Riskien arvioinnissa käytetään ajantasaista tietoa tilannekuvasta. Valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaa valvontaviranomaisten yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa.
Ohjaus- ja arviointikäynnit
Valvontaviranomainen voi tehdä ohjaus- ja arviointikäyntejä hyvinvointialueille. Ohjaus- ja arviointikäynnit ovat luonteeltaan ennakollista valvontaa ja ne liittyvät toiminnan ohjaukseen, arviointiin ja seurantaan. Niiden ajankohta ja ohjelma sovitaan ennakkoon kyseisen yksikön kanssa. Ohjaus- ja arviointikäynneillä valvontaviranomainen ja hyvinvointialue vaihtavat keskenään tietoa: Viranomainen saa hyvinvointialueelta tietoa tämän toiminnasta, palvelujen toteutuksesta ja paikallisista olosuhteista. Hyvinvointialue puolestaan saa viranomaiselta tietoa muun muassa lainsäädännöstä, sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisista asioista ja valvontaohjelmasta.
Jälkikäteisvalvonnalla tarkoitetaan havaittuihin epäkohtiin ja ongelmiin puuttumista. Valvontaviranomaisen jälkikäteisvalvonta kohdentuu asioihin, jotka muodostavat oleellisen riskin asiakas- ja potilasturvallisuudelle, toiminnan lainmukaisuudelle tai asiakkaan ja potilaan keskeisten oikeuksien toteutumiselle.
Valvonta voi käynnistyä viranomaiselle tulleesta epäkohtailmoituksesta tai kantelusta, jonka mukaan hyvinvointialueen järjestämisessä on ilmennyt epäkohtia tai puutteita. Valvontaviranomainen voi käynnistää valvonnan myös oma-aloitteisesti. Hyvinvointialue ilmoittaa valvontaviranomaiselle omavalvonnassaan esille tulleet epäkohdat tai puutteet, joita se ei kykene ratkaisemaan.
Aluehallintovirastot ovat ensisijaisia valvontaviranomaisia alueellaan. Valviralle kuuluvat periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat tai usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat.
Valvira harkitsee jokaisen valvonta-asian kohdalla asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisen ja lain noudattamisen kannalta tarvittavat toimenpiteet. Valvonta-asia voidaan tarvittaessa saattaa hyvinvointialueelle omavalvonnallisesti käsiteltäväksi. Valvira asettaa toimenpiteet kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen ja käsittelee vakavimmat tapaukset ensin. Kahta vuotta vanhempaan tapahtumaan perustuvaa valvonta-asiaa ei pääsääntöisesti tutkita.
Valvonta-asian käsittely ja seuraamukset
Valvonta-asian käsittely on kirjallista, ja Valvira pyytää käsittelyä varten hyvinvointialueelta lausunnon ja tarvittavat selvitykset. Valviralla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä välttämättömät tiedot valvontaa varten. Valviralla on oikeus tehdä tarkastuskäynti hyvinvointialueelle, jos asian selvittäminen sitä edellyttää.
Valvonta-asiassa hyvinvointialueelle tai toiminnasta vastuussa olevalle henkilölle voidaan antaa ohjausta, jotta vastaavaa epäkohtaa ei tapahtuisi uudestaan. Ohjausta on esimerkiksi kehotukset, käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja huomautukset. Jos palveluiden järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai hyvinvointialueen toiminta on lainvastaista, Valvira voi antaa määräyksen, jonka mukaan epäkohdat pitää korjata määräaikaan mennessä. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Jos asiakas- tai potilasturvallisuus sitä edellyttää, Valvira voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi tai kieltää palveluyksikön, sen osan tai laitteen käytön.