Ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestäminen ja päätöksenteko
Ympärivuorokautista palveluasumista koskeva asia voi tulla vireille siten, että asiakas tekee kirjallisen tai suullisen hakemuksen. Yhä useammin asia tulee vireille siten, että hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä saa tiedon asiakkaan palvelun tarpeesta.
Kiireellinen ympärivuorokautista palveluasumista koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Muissa kun kiireellisissä asioissa päätös ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
Hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla (jatkossa hyvinvointialue) tulee olla käytettävissä tarvittava määrä asiakkaiden tarpeita vastaavia ja asiakkaiden edun mukaisia ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja. Päätös on toimeenpantava ja ympärivuorokautinen palveluasuminen järjestettävä kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta. Laissa säädetty kolmen kuukauden takaraja ei oikeuta viivyttämään toimeenpanoa.
Odotusaikana asiakkaan tilannetta on seurattava ja on huolehdittava, että asiakas saa toimintakyvyn, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät korvaavat ja asiakkaan tarvetta vastaavat palvelut. Jos tämä ei ole mahdollista, on asiakkaan tilanne kiireellinen ja edellyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämistä viipymättä, joskus jo samana tai seuraavana päivänä.
Sosiaalihuollon asiakkaalla tulee asiakkuuden ajaksi olla nimettynä hyvinvointialueelta omatyöntekijä. Asumispalveluyksiköissä asuville asiakkaille nimetty omahoitaja tai muu vastaava työntekijä ei ole sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä.
Sosiaalihuoltolakiin on kirjattuna ne tilanteet, jolloin omatyöntekijä on oltava sosiaalityöntekijä. Esimerkiksi kehitysvammainen, muistisairas tai vaikeista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä asiakas on usein erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä hän kykene itsenäisesti valvomaan omaa etuaan. Tästä syystä hänen omatyöntekijänsä tulee olla sosiaalityöntekijä.
Omatyöntekijän yhtenä keskeisenä tehtävänä on huolehtia, että asiakkaiden palvelukokonaisuus vastaa heidän palvelutarpeisiinsa. Jos palvelukokonaisuus ei ole riittävä tai tarpeenmukainen, on omatyöntekijän arvioitava, minkälaisella palvelukokonaisuudella asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Omatyöntekijän tehtävä on myös edistää ja varmistaa asiakkaille myönnettyjen palvelujen järjestäminen tehdyn päätöksen mukaisesti.
Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille on hyvinvointialueen vastuulla. Asiakkaiden tulee saada terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti muiden hyvinvointialueen asukkaiden kanssa ja tarpeitaan vastaavasti riippumatta siitä, miten palvelut tuotetaan. Jos hyvinvointialue ei tuota asiakkaiden tarvitsemia terveydenhuollon palveluja itse, sen tulee sopia niiden järjestämisestä yksityisen toimijan kanssa.
Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen palveluyksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävä, vaan tarvitaan myös säännöllisiä lääkärinvastaanottoja palveluyksiköissä tai asiakkaiden käyntejä terveydenhuollon palveluyksikössä. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaalla on myös halutessaan oikeus käyttää yksityisen palveluntuottajan tarjoamia lääkäripalveluja hyvinvointialueen järjestämän lääkäripalvelun sijaan.
Asiakkaiden akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa on oltava selkeät ja dokumentoidut toimintakäytänteet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tiedon kulku asiakkaan tai potilaan tilanteesta on erityisen tärkeää eri toimijoiden välillä.