Ammattioikeushakemusta koskevaan lausuntopyyntöön vastaaminen
Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattia sekä Suomessa että ulkomailla koulutetuille ammattihenkilöille. Valvira voi pyytää lausuntoa suomalaiselta kyseistä koulutusta järjestävältä oppilaitokselta ammattioikeushakemuksen käsittelyn tueksi. Lausuntoa pyydetään, jotta voidaan selvittää, miten koulutus eroaa suomalaisesta koulutuksesta.
Lausuntopyynnössä lausunnonantajaa pyydetään arvioimaan asiakirjojen tietojen perusteella hakijan suorittaman koulutuksen vastaavuutta siihen koulutukseen, joka Suomessa johtaa haettuun ammattiin. Koulutusta ei pidä vertailla yksittäisen oppilaitoksen opinto-ohjelmaan. Jos koulutus eroaa suomalaisesta koulutuksesta, Valvira voi edellyttää hakijalta korvaavien toimenpiteiden tai lisäopintojen suorittamista, riippuen sovellettavasta lainsäädännöstä. Tästä syystä on tärkeää, että lausunnonantaja vastaa niihin kysymyksiin, joita lausuntopyynnössä esitetään.
Jos tarvitset lisätietoja lausunnon antamiseen, ethän pyydä niitä hakijalta, vaan lausuntopyynnössä mainitulta lisätietojen antajalta.
Jos EU- tai ETA-valtiossa suoritettua koulutusta ei voida tunnustaa automaattisesti, Valvira selvittää, johtaako hakijan koulutus samaan ammattiin kuin suomalainen koulutus. Tätä varten Valvira pyytää asiantuntijalta lausuntoa hakijan suorittaman koulutuksen vastaavuudesta suomalaiseen koulutukseen. Vertailussa voidaan ottaa huomioon lisäksi hakijan työkokemus ja lisä- tai täydennyskoulutus. Nämä voivat korvata koulutusten välisiä eroja. Jos hakijan koulutuksen ja suomalaisen koulutuksen välillä todetaan olennaisia eroja, Valvira voi antaa ehdollisen tunnustamispäätöksen. Ehdollisessa tunnustamispäätöksessä Valvira määrää hakijalle korvaavat toimenpiteet. Korvaavia toimenpiteitä ovat kelpoisuuskoe ja sopeutumisaika. Niiden suorittamisen jälkeen henkilö voi hakea lopullista ammattipätevyyden tunnustamista.
Hakija saa valita, suorittaako hän sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen, joten lausunnonantajan pitää lausunnossaan määritellä sisällöt molempiin sekä sopeutumisajan kesto. Lue lisätietoja korvaavista toimenpiteistä verkkosivuiltamme.
EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella suoritetuista koulutuksista Valvira selvittää, johtaako koulutus samaan ammattiin kuin suomalainen koulutus. Vertailussa voidaan ottaa huomioon koulutuksen lisäksi työkokemus ja lisä- tai täydennyskoulutus. Nämä voivat korvata koulutusten välisiä eroja. Jos hakijan koulutuksen ja suomalaisen koulutuksen välillä todetaan olennaisia eroja (sosiaalihuollon ammatit) tai eroja (terveydenhuollon ammatit), Valvira voi antaa ehdollisen tunnistamispäätöksen tai määräyksen lisäopintojen suorittamisesta. Niiden suorittamisen jälkeen henkilö voi hakea ammattiryhmäkohtaisesti joko laillistusta tai nimikesuojausta.
Kun hakija on suorittanut terveydenhuollon koulutuksen EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella, pitää koulutuksen vastata suomalaista koulutusta. Tämä tarkoittaa, että hakijan pitää täydentää osaamista suorittamalla opintoja suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Lausunnossa pitää määrittää lisäopinnot sellaisella tarkkuudella, että niiden opiskeleminen on mahdollista. Vertailua ei pidä tehdä yhden oppilaitoksen opinto-ohjelmaan, eikä ole tarkoituksenmukaista tehdä luetteloa yhdessä oppilaitoksessa tarjolla olevista kursseista. Lue lisätietoja ammattioikeuden hakemisesta lisäopintojen suorittamisen jälkeen verkkosivuiltamme.
Joidenkin ammattien osalta Valvira pyytää lausunnonantajaa arvioimaan, voidaanko hakijan suorittamaa koulutusta pitää kyseiseen ammattiin johtavana koulutuksena. Jos hakijan suorittamaa koulutusta ei voida pitää kyseiseen ammattiin johtavana koulutuksena, Valvira pyytää lausunnonantajaa perustelemaan, miksi koulutusta ei voida pitää kyseiseen ammattiin johtavana koulutuksena. Perusteluna ei tule käyttää ainoastaan koulutuksen pituutta tai tasoa.
Olennaisesti erilaisella sisällöllä tarkoitetaan ammatin harjoittamisen kannalta keskeisten tietojen, hankittujen taitojen ja hankitun pätevyyden muodostamaa kokonaisuutta, johon verrattuna hakijan saama koulutus eroaa sisällöltään merkittävissä määrin vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämästä koulutuksesta. Olennaisena erona ei voida pitää sellaisia asioita, jotka on mahdollista oppia perehdytyksen kautta.