Adoptiotoiminta murroksessa

Adoptiolautakunta toimii adoptioasioiden asiantuntija, lupa- ja valvontaviranomaisena. Sen itsenäisyys on kaikkien adoptioprosesseissa olevien adoptionhakijoiden sekä myös adoptiopalvelunantajien oikeusturvan kannalta tärkeä lähtökohta. Vain itsenäisenä viranomaisena lautakunta voi jaostoissaan tehdä tasa-arvoista adoptiolakiin perustuvaa lupa- ja valvontatyötä.

Adoptio näkyy yhteiskunnassamme edelleen pitkälti adoptionhakijoiden kokemuksen kautta, vaikka adoptiossa on aina kolme osapuolta: lapsen luovuttavat vanhemmat, adoptiovanhemmat sekä lapsi, jota viranomaisten päätöksenteko ennen kaikkea koskettaa. Adoptioprosessilla turvataan elämässään jo paljon menettäneiden lasten pääsy turvallisiin ja pysyvyyttä tarjoaviin perheisiin.

Adoptioneuvonnan kautta hakijaksi

Juuri päättyneellä viisivuotisella lautakuntakaudella adoptiolautakunta teki lähes tuhat adoptiolupapäätöstä (luku sisältää uudet adoptioluvat sekä myös adoptioluvan pidennykset ja olosuhdemuutokset). Nämä olivat, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, myönteisiä lupia adoptioon. Tämä kertoo siitä, että Suomessa adoptioneuvonta valmistaa hakijoita hyvin adoptioprosesseihin. Suomessa löytyy adoptiovanhemmuuteen hyvin soveltuvia hakijoita ja adoptioneuvontaprosessi antaa hyvän perustan adoptiovanhemmuudelle.

Yksi vai kaksi adoptiovanhempaa?

Yksinhakijoiden osuus kaikista luvan saaneista on noussut tällä lautakuntakaudella kymmeneen prosenttiin. Suomessa, samoin kuin kansainvälisestikin, adoptiolainsäädäntö turvaa lapsen oikeutta ensisijaisesti saada kahden vanhemman perheen. Yksinhakijoita voidaan harkita lapselle vain, jos lapsen edun näkökulmasta on erityisiä perusteita harkita yhden vanhemman perhettä.

Adoptiotoiminta murroksessa

Adoptiolautakunnan päätöksenteon edellytyksenä on, että lautakunnalla on käytettävissä asiantunteva ja toimiva kokoonpano sen kolmessa jaostossa – adoptiotoiminnan kehitystä seuraavassa täysistunnossa, kansainvälistä adoptiotoimintaa valvovassa kansainvälisten asioiden jaostossa sekä adoptiolupa-asioita käsittelevässä lupajaostossa. Adoptiolautakunnan asettaa viisivuotiskaudelle valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä.

Lautakuntakauden vaihtuessa adoptiokentässä keskustellaan ja valmistaudutaan useaan muutokseen. Adoptiolain voimaantulosta on kulunut 10 vuotta ja sen soveltamisesta on saatu kokemusta. Tärkeitä ohjaus- ja muutostarpeita on tunnistettu, joista adoptiolautakunnan täysistunto on kesäkuussa 2022 antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja oikeusministeriölle.

Kansainvälisen adoption haasteet

Euroopassa käydään laajasti keskustelua kansainvälisen adoptiotoiminnan riskienhallinnasta ja laittomuusepäilyistä vanhoissa adoptioissa. Myös Suomessa aikuisikään ehtineet adoptoidut ovat osallistuneet adoptiokeskusteluun ja siten lisänneet ymmärrystämme adoptiosta ja sen vaikutuksista. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alainen kansallinen lapsistrategia toimeenpanee tänä kesänä kansainvälisen adoptiotoiminnan selvitystä.

Kansainväliset adoptiot ovat nousseet puheenaiheeksi myös Ukrainan sodan myötä. Ukrainan sota on lisännyt Euroopan alueella ilman huoltajia olevien lasten määrää ja näiden lasten oikeuksia pysyä osana perheitään, sukujaan ja yhteisöjään on turvattava täysimääräisesti kriisiolosuhteissa.

Haagin kansainvälisen adoptiosopimuksen jäsenvaltiot kokoontuvat heinäkuussa seurantakokoukseen, jossa aiheena on muun muassa laittomien adoptioiden ennaltaehkäisy ja sopimuksen mukaisen työn kehittäminen jäsenvaltioissa. Adoptiojärjestelmämme nykyiset painopisteet ja toisaalta adoption jälkeisen tuen vahvistamisen tarve puhututtaa. Adoptiolautakunta valmistautuu näistä lähtökohdista mielenkiintoiseen uuteen toimikauteen.