Hengenahdistuksen jatkuessa potilas tulee tutkia huolellisesti
Astmaa sairastavan miehen hengenahdistus paheni. Työterveyslääkäri aloitti miehelle astmalääkityksen. Hengenahdistuksen jatkuessa ja pahentuessa potilas hakeutui uudelleen vastaanotolle, jossa astmalääkitystä tehostettiin edelleen. Omainen kanteli Valviralle, koska epäili, ettei potilasta tutkittu riittävän hyvin hengenahdistusoireen pahentuessa.
Diaarinumero: V/31111/2023
Ratkaisupäivä: 26.1.2024
Keski-ikäinen mies hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle, koska aiemmin jalkakipuun määrätty tulehduskipulääkekuuri oli pahentanut hänen astmaoireitaan. Lisäksi hänellä oli tukkoinen nenä ja yskää. Hän kertoi, että hänen hengityksensä vinkui ja hänellä oli kipua keuhkojen alueella. Työterveyslääkäri totesi, että hengitysäänet olivat puhtaat, potilaalla ei ollut hapen puutetta ja ettei sydämestä kuulunut sivuääniä. Lääkäri arvioi kyseessä olevan ylähengitystieinfektio, kirjoitti potilaalle sairauslomaa, aloitti ja ohjeisti hengitysteitä avaavan lääkkeen käytön. Potilas hakeutui uudelleen lääkärin vastaanotolle kuuden päivän kuluttua, koska hänen vointinsa oli heikko ja henkeä ahdisti. Hän kertoi käyttäneensä vanhaa astmalääkettään, josta oli ollut apua. Lääkäri tutki potilaan ja totesi, että hänen syketasonsa oli koholla, mutta hän ei kärsinyt hapen puutteesta. Lääkäri ohjeisti potilasta hakemaan apteekista hoitavan astmalääkityksen ja hakeutumaan päivystykseen tai uudelleen vastaanotolle, jos hengenahdistus pahenee. Potilas kuoli kahden päivän kuluttua. Tehdyssä oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todettiin keuhkoveritulppa ja alaraajan syvä laskimotukos.
Omainen kanteli Valviralle siitä, ettei potilasta tutkittu lääkärin vastaanotolla riittävästi hengenahdistusoireen pahentuessa.
Kun potilaan hengenahdistusoireet pahenevat hoidosta huolimatta, tulee potilas tutkia tarkemmin
Valvira totesi, että hengenahdistuksen syynä voi olla useita eri sairauksia. Potilaalla oli astma, mutta lääkityksestä huolimatta hänen oireensa olivat pahentuneet ja hän koki vointinsa heikoksi. Hengenahdistuksen diagnoosi perustuu aina kliinisiin ja laboratoriolöydöksiin sekä kuvantamistutkimuksiin. Valvira katsoi, että potilasta ei tutkittu riittävästi, kun hänen hengenahdistusoireensa olivat pahentuneet aloitetusta hoidosta huolimatta.
Ratkaisun perustelut
Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Valviran näkemyksen mukaan lääkärin olisi pitänyt tehdä potilaalle tutkimuksia tai lähettää päivystykseen hengenahdistuksen muiden syiden, kuten sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan ja keuhkoveritulpan poissulkemiseksi, koska hänen hengenahdistuksensa oli hoidosta huolimatta pahentunut. Valvira antoi huomautuksen potilasta hoitaneelle lääkärille.
Säännökset
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3 § 2 mom.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 4 §
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (594/1994) 22 § 1 mom.