Kesän pitkittyvät hellejaksot

Ilmastonmuutoksen myötä kesiemme hellejaksot ovat entistä kuumempia, mikä voi yhä herkemmin johtaa sisätilojen ylilämpenemiseen ja erilaisiin terveyshaittoihin. Helteen haitallisia terveysvaikutuksia sisätiloissa tulisi ennaltaehkäistä, ja niihin tulisi varautua etukäteen erityisesti tiloissa, joissa oleskelee sairaita, vanhuksia ja pieniä lapsia. Herkkiä väestöryhmiä tulisi suojata helleaaltojen aikana.  

Kun helle ei helli

Lämpimät kesäpäivät, jätski rannalla ja auringonvalo tuntuvat suurelle osalle väestöä ihanalta pitkän talven jälkeen. Meillä on kuitenkin väestössä myös iso osa heitä, joiden terveydelle kuumuus on selvä terveysriski. Erityisen herkkiä helteiden haitallisille vaikutuksille ovat ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat sekä pienet lapset.  

Kuumuus voi kuormittaa verenkierto- ja hengityselimistöä sekä munuaisia. Se voi pahentaa perussairauksien oireita, johtaa lämpösairauksiin kuten lämpöuupumukseen ja lisätä sairaalahoidon tarvetta. Yksittäisen, pitkittyneen helleaallon aikana havaitaan 200–400 kuolemaa tavanomaista enemmän, joista suuri osa on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Määrä on enemmän kuin vuosittain tieliikenteessä aiheutuvat kuolemat.

Ylikuumenemiseen voidaan vaikuttaa

Helteen haitallisten vaikutusten taustalla on usein rakennusten ylikuumeneminen. Rakennuksen sisälämpötiloihin on olemassa passiivisia ja aktiivisia ratkaisukeinoja, joilla huoneilmaa voidaan viilentää. Näyttäisi siltä, että varautumistoimiin tilojen ylikuumenemisen ehkäisemiksi on ryhdytty ja koneellista jäähdytystä on lisätty sekä asunnoissa että isommissa kiinteistöissä. Myös muut keinot, kuten aurinkosuojakalvot, kaihtimet, tuulettimet ja yötuuletus, ovat yhä useammin käytössä. Rakennus- ja kaupunkisuunnittelun keinoin on mahdollista vaikuttaa myös viher- ja vesirakentamiseen, materiaalivalintoihin sekä rakennusten aurinkosuojaukseen.

Osa ennakointia ja varautumista ovat myös ohjeiden laadinta sekä toimintatapojen ja viestinnän vahvistaminen. Esimerkiksi sisätilojen olosuhteiden terveellisyyttä valvovilla kuntien terveydensuojeluviranomaisilla on oltava ajankohtaisin ja tutkimukseen perustuva tieto helteen haitoista ja niihin puuttumisesta. Tämän varmistamiseksi Valvira on järjestänyt keväällä yhdessä aluehallintovirastojen kanssa terveydensuojeluviranomaisille ohjaustilaisuuden helteen haittoihin liittyen.

Sisälämpötilojen valvonta

Asumisterveysasetuksen mukaan palvelutalojen, vanhainkotien ja muiden vastaavien tilojen huonelämpötilat eivät saa ylittää kesäaikana 30 °C:n lämpötilaa. Asunnoissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa tiloissa raja on 32 °C. Tavoitteena tulisi olla helteen aiheuttamien terveyshaittojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta toimenpiderajoja alemmat lämpötilat etenkin herkkien väestöryhmien kohdalla. Huoneilman lämpötilaa täytyy alentaa jo ennen kuin toimenpideraja on vaarassa ylittyä. Toiminnanharjoittajien tulisi varautua helteisiin ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Heidän tulisi osana omavalvontaa seurata toimitiloissaan huonelämpötiloja.
Hellejakso on terveydensuojelulle peruste suorittaa riskiperusteisesti kohdennettua olosuhdevalvontaa ja omavalvonnan valvontaa herkkien ryhmien käyttämissä valvontakohteissa.