Syvästi päihtyneen potilaan kyky päättää hoidostaan

Keski-ikäinen masennusta sairastava nainen oli päihtynyt ja sekava. Hän kieltäytyi hoidosta. Omainen kanteli Valviralle, koska epäili potilaan kuljettamatta jättämisen ja tutkimatta jättämisen aiheuttaneen potilaan kuoleman.

Diaarinumero: V/16689/2022
Ratkaisupäivä: 23.12.2022

Keski-ikäinen nainen sairasti masennusta ja käytti liikaa alkoholia. Hän oli tavallista sekavampi ja hänen omaisensa soittivat hätäkeskukseen. Hän kertoi käyttäneensä alkoholia jo useamman päivän, alkometriin hän puhalsi 4.31‰. Ensihoito arvioi potilaan tajunnantason, joka oli Glasgown kooma-asteikolla (GSC) mitattuna 15 eli normaali. Ensihoito konsultoi potilaan voinnista sairaalan päivystävää lääkäriä, joka arvioi, että koska potilas ei ollut itsetuhoinen, eikä harhainen tai sekava, ei terveydenhuollolla ollut keinoja kuljettaa häntä vastoin tahtoaan päivystykseen tutkittavaksi. Potilas ei itse halunnut hoitoon ja perusteita tahdonvastaiseen hoitoon ei ollut.  Potilas vahvisti ensihoitokertomukseen allekirjoituksellaan kieltäytyvänsä hoidosta. Ensihoito teki potilaasta huoli-ilmoituksen sosiaalihuoltoon ja ohjeisti, että jos hänen vointinsa huononee tai jos hän myöhemmin haluaa hoitoon, tulisi hänen hakeutua päivystykseen. Myöhemmin potilas löydettiin kuolleena kotoaan. Oikeuslääkäri arvioi, että hän oli kuollut neljä päivää ensihoidon käynnin jälkeen. Kuolinsyyksi merkittiin oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen perusteella alkoholiriippuvuus. Omainen kanteli Valviralle siitä, että voimakkaasti humalassa ollut potilas jätettiin lääkärin konsultaation perusteella tutkimatta ja kuljettamatta päivystykseen.

Jos potilas jätetään kuljettamatta, tulee peruselintoimintojen mittaukset aina tehdä

Valvira totesi, että potilaalta olisi pitänyt mitata peruselintoimintojen arvot (verenpaine, verensokeri, hengitystaajuus, syke) ennen päätöstä jättää potilas kuljettamatta. Valvira kiinnitti tämän vuoksi potilasta hoitaneen ensihoitajan huomiota vastaisuuden toiminnan varalle.

Merkittävästi päihtynyt potilas ei ole päätäntäkykyinen voinnistaan

Valvira katsoo, että potilaan päihtymistila oli niin vakava, ettei hän itse ollut päätäntäkykyinen asiassa, vaikka hän oli keskustelun perusteella sellaiselta vaikuttanut. Potilas ei lähtenyt hoitoon vapaaehtoisesti eikä häntä ollut mahdollista pakkotoimin kuljettaa päivystykseen.

Valvira arvioi, että potilaan vointia olisi kuitenkin ollut asianmukaista arvioida ja seurata päivystyksessä. Valvira totesi, ettei ensihoidon konsultoima lääkäri tunnistanut ensihoidon kuvaamana potilaan tilassa välittömästi uhkaavaa vaaratilannetta. Valvira kiinnitti ensihoidon konsultoiman lääkärin huomiota hänen vastaisuuden toimintansa varalle siinä, että merkittävästi päihtynyt ihminen tulee aina kuljettaa päivystykseen arvioon tai järjestää lääkärin arvio paikan päällä, koska potilas ei ole päihtymistilansa vuoksi päätäntäkykyinen voinnistaan.

Säännökset

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3 § 2 mom.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (594/1994) 22 § 1 mom
Päihdehuoltolaki (41/1986) 10§ ja 11§