Työnantaja ohjaa ja valvoo lääkäreitä heille myönnettyjen oikeuksien mukaan – lääkärioikeuksien kirjo on laaja

Valviralta voi hakea useita erilaisia oikeuksia, joilla voi toimia lääkärinä. Laillistetun lääkärin tai erikoislääkärin ammatinharjoittamisoikeuksien lisäksi muita oikeuksia on varsin suuri määrä. Saamme työnantajilta jonkin verran kysymyksiä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta, kun rekrytoitavana on lääkäri, jolla on hieman harvinaisemmat oikeudet.

Suomalaiseen koulutukseen perustuvat oikeudet ovat helposti hahmotettavissa

Lähestytäänpä asiaa koulutusmaiden mukaisessa järjestyksessä ja otetaan ensin käsittelyyn suomalaisesta yliopistosta valmistunut lääkäri. Hänen kohdallaan kyse on laillistetun lääkärin oikeudesta taikka erikoislääkärin oikeudesta. Ennen valmistumistaan hänellä on ollut oikeus neljän tai viiden vuoden opiskelun jälkeen toimia väliaikaisesti lääkärin tehtävissä. Valvira rekisteröi opiskelijat suoraan yliopiston ilmoittamien tietojen perusteella.

Suomalaiseen koulutukseen perustuvat oikeudet ovat vielä helposti hahmotettavissa, mutta koska elämme kansainvälisessä maailmassa, oikeuksien kirjo lisääntyy.

Toisessa EU/ETA-valtiossa suoritettu lääkärikoulutus voi poiketa suomalaisesta koulutuksesta – myös myönnettäviä oikeuksia on enemmän

Toisen EU/ETA-valtion yliopistosta lääkäriksi tai erikoislääkäriksi valmistuneen koulutus löytyy yleensä EU:n ammattipätevyysdirektiivin (eur-lex.europa.eu, pdf) liitteestä, jolloin Valvira voi myöntää oikeuden automaattisesti asiakirjojen nojalla joko laillistamalla henkilön lääkäriksi tai myöntämällä hänelle erikoislääkärin oikeuden.

Jos hakijalla ei ole riittävää kielitaitoa, Valvira tekee päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta, jonka nojalla ei voi vielä harjoittaa ammattia. Opiskeluaikana Valvira voi myös rekisteröidä lääkäriksi opiskelevan sen jälkeen, kun hän on opiskellut neljä tai viisi vuotta.

Osassa EU/ETA-valtioista lääkärin koulutus on hyvin teoriapainotteinen. Tämä on tärkeää huomioida, vaikka lääkärillä olisi jo laillistus Suomesta. Erityisesti lääkäriksi opiskelevan rekrytoinnissa työnantajan vastuut ja velvollisuudet korostuvat. Työnantajan velvollisuus on arvioida tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Työnantajan on myös arvioitava opiskelijan kielellinen valmius toimia tehtävässä, jos palkattavan opiskelijan äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Opiskelijalle on myös kirjallisesti nimettävä ohjaaja. Ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa ja puututtava viipymättä siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus voi vaarantua.

Työskenteleminen ennen valmistumista lääkärin tehtävissä ja opiskelijarekisteröinti on suomalainen erikoisuus. Lähtökohta muissa maissa on se, että ensin suoritetaan koulutus, saadaan laillistus ja vasta sen jälkeen voi työskennellä.

Ulkomailla lääketiedettä opiskelevien työskentely on mietityttänyt Valvirassa. Koulutus muussa EU/ETA-maassa voi olla rakennettu täysin eri tavalla kuin Suomessa, joten osaaminen ei välttämättä vastaa suomalaista vastaavassa opintojen vaiheessa olevan opiskelijan osaamista. Lisäksi opiskelijan kontaktit potilaisiin opintojen aikana voivat olla hyvinkin vähäisiä. Muodostaako siis opiskelijoiden työskentely potilasturvallisuusriskin vai tiedostavatko työnantajat riittävästä nämä erot suomalaiseen koulutukseen verrattuna? Kun kyse on muualla kuin Suomessa opiskelevasta henkilöstä, Valviralla olisi opiskelijarekisteröinneissä toimivalta vaatia esimerkiksi amanuenssipalvelua eli harjoittelua.

Aina koulutusta ei löydy direktiivin liitteestä. Tällöin on kyse vanhasta koulutuksesta tai sellaisesta erikoisalasta, jota ei ole harmonisoitu EU:n tasolla. Tällaisessa tapauksessa Valvira vertaa hakijan koulutusta suomalaiseen koulutukseen. Jos olennaisia eroja löytyy, hakija voi kompensoida ne esimerkiksi sopeutumisajalla. Sopeutumisaikaa suorittavalla lääkärillä on ammatinharjoittamisoikeus toimia lääkärinä, mutta se ei ole itsenäinen, vaan hänellä täytyy olla ohjaaja ja tietty toimipaikka. Valvira hyväksyy sekä ohjaajan että työpaikan ennen kuin työskentely voi alkaa. Ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava sopeutumisaikaa suorittavan toimintaa sopeutumisajan aikana sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin. Työnantaja vastaa ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä ja arvioi, mikä on riittävä ohjaus ja valvonta kyseiselle henkilölle. Ohjaaja arvioi henkilön osaamisen ja antaa Valviralle lausunnon henkilön kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan.

Ammattioikeuden hakija on voinut suorittaa lääkärin tutkinnon sellaisesta jäsenvaltiosta, jossa itsenäisen ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi edellytetään valmistumisen jälkeistä harjoittelua. Tämän harjoittelun voi suorittaa Suomessa. Tällöin hakijalle myönnetään kolmen vuoden määräaikainen ammatinharjoittamisoikeus valmistumisen jälkeisen harjoittelun suorittamiseksi. Tämäkin oikeus edellyttää kirjallisesti nimettyä ohjaajaa, jolla on itsenäinen ammatinharjoittamisoikeus. Ohjaajaa ei kuitenkaan tarvitse hyväksyttää Valvirassa.

Jos lääkäri on tulossa Suomeen vain hyvin lyhyeksi ajaksi esimerkiksi oman potilaansa mukana, hänellä on mahdollisuus harjoittaa ammattiaan väliaikaisesti ja satunnaisesti. Valviran linjauksen mukaan ammatinharjoittaminen on väliaikaista ja satunnaista, jos sitä tehdään enintään kolme päivää kuukaudessa. Väliaikainen ja satunnainen ammatinharjoittamisoikeus on itsenäinen oikeus.

EU/ETA-alueen ulkopuolella kouluttautuneille lääkäreille oma laillistamisputki

Jos henkilö on valmistunut EU/ETA-alueen ulkopuolella eli kolmannessa maassa, lääkärin laillistus on mahdollista saada sen jälkeen, kun hakija on tehnyt harjoittelun eli amanuenssuurin ja sen jälkeen suorittanut hyväksytysti kolmiosaisen kuulustelun, jonka tekee Tampereen yliopisto. Ennen valmistumistaan opiskelijalla on ollut oikeus toimia viisi vuotta opiskelleena väliaikaisesti lääkärin tehtävissä, mutta tämä edellyttää ensimmäisen Tampereen kuulustelun hyväksymistä. Myös erikoislääkärin oikeuden Valvira voi myöntää kolmannessa maassa suoritetun koulutuksen perusteella. Tällöin Valvira vertaa suoritettua koulutusta suomalaiseen koulutukseen, ja jos eroja löytyy, hakija täydentää koulutustaan.

Kun hakijalla on kuulustelut kesken, hän voi työskennellä rajoitetulla toimiluvalla. Ensimmäisen kuulustelun suorittamisen jälkeen Valvira voi myöntää rajoitetun toimiluvan julkisessa sairaalassa työskentelyyn. Toisen kuulustelun jälkeen rajoitettu toimilupa voidaan myöntää myös terveyskeskuksessa työskentelyä varten. Rajoitettu toimilupa myönnetään tietylle erikoisalalle ja tiettyyn toimipaikkaan korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Rajoitettuja toimilupia myönnetään yhteensä enintään kahden vuoden ajaksi. Rajoitetulla toimiluvalla saa työskennellä vain toisen johdon ja valvonnan alaisena.

EU/ETA-alueen ulkopuolisessa maassa kouluttautuneelle lääkärille on mahdollista myöntää oikeus toimia tutkimuksen ja opetuksen kouluttajana eli ”gurulääkärinä”. Ajatuksena tässä ammattioikeudessa on se, että hänellä on jotain hyvin erityistä annettavaa suomalaiselle järjestelmälle. Hän tulee Suomeen jakamaan omaa erityisosaamistaan. Toisten opettaminen ilman lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta ei juurikaan ole mahdollista. ”Gurulupa” myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan erikoisala- sekä toimipaikkakohtaisena. ”Gurulääkärille” on nimettävä vastuuhenkilö jokaiseen toimintayksikköön, jossa hän osallistuu potilaiden hoitoon.

Viimeisenä ja myös määrällisesti vähäisimpänä on niin sanottu diplomaattilupa. Diplomaattilupa tarkoittaa, että lääkäri voi toimia tietyn suurlähetystön alueella ja hoitaa suurlähetystön henkilökuntaa. Hän voi määrätä lääkkeitä vain tiettyihin apteekkeihin. Nämä luvat ovat hyvin harvinaisia.

Yksi lupatyyppi kuitenkin vielä eli fellowship-lupa. Fellowship-ohjelmissa esimerkiksi suomalaiseen sairaalaan kutsutaan ulkomaalaisia lääkäreitä oppimaan suomalaisilta kollegoilta. Palautteen mukaan Suomen lainsäädännössä ei ole huomioitu ulkomaalaisten fellowship-toimintaa siten kuin se olisi asianmukaista huomioida. Käytettävissä olevat ammatinharjoittamiseen oikeuttavat luvat soveltuvat huonosti fellowship-toimintaan. Ruotsissahan on kaikki paremmin ja fellowship-toimintaan osallistuminen tehty mahdolliseksi erillisen ammattioikeuden myötä.

 

Blogi täydentää Lääkärilehdessä 17.9.2021 julkaistua artikkelia Lääkärien nimikkeet ja osaaminen (laakarilehti.fi).