Mikä ihmeen keittokehotus – Milloin ja miksi vesi on keitettävä

Talousveden eli kylmän vesijohtoveden keittokehotuksella turvataan vedenkäyttäjien terveyttä. Veden keittäminen vähintään viisi minuuttia tuhoaa vedessä olevat tautia aiheuttavat mikrobit. Keittokehotus annetaan, jos talousveden laadusta on herännyt epäily. Epäily voi tulla ilmi esimerkiksi vesilaitoksen havainnoista, viranomaisen valvontatutkimuksista tai vedenkäyttäjien havainnoista, kuten veden outo haju, väri tai sairastuminen vatsatautiin. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa keittokehotuksen vedenkäyttäjien terveyden turvaamiseksi, jos vedestä voi aiheutua terveyshaittaa.  

Keittokehotuksen aikana kaikki juotavaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu vesi on keitettävä. Helpointa on keittää vettä suurempi määrä ja varastoida sitä esimerkiksi kannelliseen ämpäriin tai suureen kattilaan. On muistettava, että osaan muoviämpäreistä saa laittaa vain alle 65-asteista vettä. Tällöin vesi pitää jäähdyttää ennen ämpäriin kaatamista. Kahvinkeittimissä ja vedenkeittimissä vesi kiehuu liian vähän aikaa, jotta mikrobit ehtisivät tuhoutua. Kahvi ja teekin kannattaa valmistaa viisi minuuttia keitetystä vedestä. 

Keittokehotuksen aikana tiskaamiseen ja peseytymiseen voi käyttää suoraan hanasta tulevaa vettä. Astioiden on hyvä antaa kuivua kokonaan ennen niiden käyttöä. Käsienpesun jälkeen käsiin voi hieroa käsidesiä.

Ensin keittokehotus sitten varmistavat tutkimukset

Veden laadun turvallisuus varmistetaan tutkimalla. Yleensä tutkitaan niin sanottuja indikaattorimikrobeja eli sellaisia mikrobeja, joita on meidän kaikkien suolistoissa, kuten E. coli-bakteereja ja suolistoperäisiä enterokokkeja. Jos vedestä löytyy indikaattorimikrobeja, vedessä voi olla myös suolistoperäisiä taudinaiheuttajamikrobeja. 

Mikrobien tutkimisessa haastavaa on se, ettei tulosta saada heti. Näytteen mikrobeja on kasvatettava laboratoriossa vuorokauden ajan. Lisäksi näytteitä on kerättävä useasta paikasta. Monesti keittokehotus voidaankin purkaa vasta parin päivän kuluttua, kun veden laatu on pystytty varmistamaan riittävän kattavasti.

Käyttökielto on keittokehotusta järeämpi 

Keittokehotus ei aina riitä, ja joskus onkin tarpeen määrätä veden käyttökielto. Tällöin vettä ei saa käyttää edes keitettynä. Käyttökiellon aikana vedellä ei saa peseytyä, eikä sitä saa käyttää astioidenkaan pesemiseen. Vedellä voi ainoastaan huuhdella vessanpöntön. 

Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa käyttökiellon esimerkiksi silloin, kun verkostoon on päässyt runsaasti lipeää, verkostossa on väärän kytkennän takia tuntematonta ainetta tai verkostossa tehdään suunnitellusti lyhytaikainen tehoklooraus. Käyttökiellosta ja sen päättymisestä tiedotetaan aina erikseen.  

Keittokehotuksia luvassa – kotivaraämpäri tarpeen 

Putkirikot, joissa verkoston vedenpaine häviää, ovat aina riskejä vedenlaadulle. Ikävä kyllä putkirikkoja on odotettavissa yhä kiihtyvämpään tahtiin, sillä vesijohtoverkostojen saneerauksia ei ole tehty riittävästi. Ilmastonmuutos aiheuttaa nollakelijaksoja yhä useammin ja lisää putkirikkojen riskiä. Myös rankkasateet, taajamatulvat ja muut sään ääri-ilmiöt lisäävät kaivojen ja vedenottamoiden likaantumisriskiä. Jätevesipäästöt pohjavesialueilla voivat pilata pohjaveden laadun. Jos pohjavedenvedenottamolla ei ole esimerkiksi UV-käsittelyä, taudinaiheuttajamikrobit voivat kulkeutua vedenkäyttäjille saakka. 

Keittokehotus on tehokas keino vedenkäyttäjien terveyden turvaamiseksi. Keittokehotuksen antamisessa ei saa vitkutella, sillä siinä taistellaan aikaa vastaan. Tiedottaminen on myöhästynyt, jos joku ehtii nauttimaan taudinaiheuttajamikrobeja sisältävää vettä.