Ruotsissa ehdotetaan kansainvälisen adoptiotoiminnan lopettamista nykyisessä muodossaan – Ei välittömiä vaikutuksia Suomeen
Ruotsi on julkaissut kansallisen adoptioselvityksen. Selvitystyöryhmä suosittelee kansainvälisen adoptiotoiminnan lopettamista nykyisessä muodossaan. Toiminnan jatkumisen arvioidaan edellyttävän vähintään kokonaan uusia rakenteita. Adoptiolautakunta pitää Ruotsin selvitystä merkittävänä, sillä Ruotsi on ollut yksi maailman suurimmista kansainvälisten adoptioiden vastaanottavista maista. Myös muissa Euroopan maissa on tehty vastaavia selvityksiä. Näistä selvityksistä saatu tieto on tärkeää myös Suomen adoptiotoiminnalle. Adoptiolautakunta ei tee suoria johtopäätöksiä toisten maiden kansallisten selvitysten tulosten perusteella, mutta tutustuu uuteen kansainväliseen tietoon huolella.
Suomessa mahdollisesti toteutettavasta selvityksestä päättää adoptiotoimintaa ohjaava Sosiaali- ja terveysministeriö. Adoptiolautakunta on todennut STM:lle, että adoptiolautakunta ja siinä edustettuna olevat suomalaiset adoptiotoimijat ovat kaikki erittäin mielellään tukena, mikäli kansallinen selvitys päätetään toteuttaa. Kansallinen selvitys voi myös auttaa tunnistamaan adoptiojärjestelmässä olevia kehittämistarpeita. Useissa Euroopan maissa on nähty aiheelliseksi vahvistaa valvonnan rakenteita sekä lisätä adoptoiduille saatavaa suoraa tukea. Adoptiolautakunta tunnistaa samaa tarvetta myös Suomessa.
Adoptiolautakunta korostaa adoptoitujen tiedonsaantioikeutta sekä oikeutta tukeen
Kansalliset selvitykset voivat aiheuttaa adoptoiduissa ja heidän perheissään myös huolta. Suomessa kaikilla adoption osapuolilla on oikeus saada psykososiaalista tukea adoptioneuvonnasta aina, kun adoptioon liittyvät kysymykset pohdituttavat tai herättävät kysymyksiä. Adoptioneuvontaa on saatavilla hyvinvointialueiden perheoikeudellisissa yksiköissä tai Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Ulkomailta adoptoidut tarvitsevat lisäksi kansainvälisten adoptiopalvelunantajien kautta saatavaa jälkipalvelua kohdemaihin suuntautuvissa tiedusteluissa.
Adoptiolautakunta korostaa, että aikuisten adoptoitujen tiedonsaantioikeuksia tulee kaikissa tilanteissa edistää.
”Kansallisen selvityksen toteuttaminen Suomessa olisi mielestäni hyvin toivottavaa, koska adoptoitujen joukossa on paljon adoptoituja, joilla on verrattain vähän tai ei ollenkaan tietoa omasta taustastaan”, perustelee adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula.
Suomessa on lisäksi pitkä kotimaan adoption historia sekä vaihe, jossa Suomi on toiminut luovuttavana maana kansainvälisissä adoptioissa. Myös nämä aiheet tulisi sisällyttää Suomea koskevaan selvitykseen, mikäli tällainen tehdään.
”Adoptiolautakuntaan voi matalalla kynnyksellä olla yhteydessä, jos oman adoption laillisuudesta herää epäily. Adoptiolautakunta tekee näissä tilanteissa yhteistyötä kohdemaan adoptiokeskusviranomaisten kanssa sekä suomalaisen adoptiopalvelunantajan kanssa, jotta kysymyksiä ryhdytään selvittämään. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa Suomessa tällaisia ilmoituksia on tullut tähän asti hyvin vähän”, kertoo Irene Pärssinen-Hentula.
Suomessa huomattavasti vähemmän ulkomailta adoptoituja kuin Ruotsissa
Ensimmäinen kansainvälisiä adoptioita säätelevä lapseksiottamislaki astui voimaan 1985, jolloin adoptiolautakunta perustettiin. Suomeen on adoptoitu vuosien 1985–2024 aikana 5019 lasta suomalaisten palvelunantajien kautta. Ruotsiin on toteutettu noin 60 000 kansainvälistä adoptiota.
Lue lisää
Adoptioneuvonnan ja -palvelunantajien yhteystiedot
- Adoptioneuvonnan antajien yhteystiedot hyvinvointialueittain löytyvät adoptiolautakunnan verkkosivuilta
- Interpedia: kansainvälinen adoptio
- Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälinen adoptiopalvelu
- Helsingin kaupungin adoptioyksikkö
Lisätietoja
päällikkö, adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula, 0295 209 247