Turvallinen arki on yhteisöllisen asumisen perusta

Yhteisöllinen asuminen on nopeasti yleistymässä iäkkäiden asumismuotona, kun hyvinvointialueet keventävät palvelurakennettaan lisäämällä yhteisöllistä asumista ja vähentämällä ympärivuorokautista palveluasumista. Valvontaviranomaisten toteuttama kysely hyvinvointialueille kuitenkin osoittaa, että yhteisöllisen asumispalvelun järjestämisessä on vielä epäselvyyksiä. Vaikka palvelurakennetta kevennetään, asiakkaiden turvallisuudesta ei saa tinkiä.

Valvira ja aluehallintovirastot kartoittivat keväällä 2025 yhteisöllisen asumisen ja siihen liittyvän kotihoidon järjestämistä ja tuottamista hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla. Kysely on osa tämän vuoden valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman toteutusta. Kyselyn vastausten perusteella yhteisöllinen asuminen on voimakkaassa kasvussa: 90 % hyvinvointialueista ilmoitti jo lisänneensä tai aikovansa lisätä palvelua vuoden 2025 aikana. Samalla ympärivuorokautista palveluasumista halutaan vähentää. Yhteisöllinen asuminen on iäkkäälle hyvä ja turvallinen asumisratkaisu silloin, kun se vastaa hänen palveluiden tarvettaan.

Kun hyvinvointialueet siirtyvät ympärivuorokautisesta palveluasumisesta kohti kevyempiä asumisen palveluita, on ensiarvoisen tärkeää, että muutoksessa huomioidaan asiakkaiden palvelutarpeet ja asiakasturvallisuus. Asiakkailla on oikeus laadukkaisiin ja turvallisiin palveluihin. Muutos kevyempiin palveluihin ei saa perustua taloudellisiin seikkoihin, vaan asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaiden palvelutarpeiden arviointiin.

Rajoitustoimet eivät kuulu yhteisölliseen asumiseen

Kyselyn vastauksista ilmeni, että yhteisöllisessä asumisessa käytetään rajoitustoimenpiteitä, kuten ulko-ovien lukitsemista muistisairaiden eksymisen ehkäisemiseksi, sängyn laitojen nostamista ja haaravyön käyttöä pyörätuolissa. Rajoitustoimia ei tule käyttää yhteisöllisessä asumisessa, jonka tarkoituksena on, että asiakas voi asua itsenäisesti omassa asunnossaan.

Herää kysymys, onko asiakas oikeassa palvelussa, jos hän ei pysty liikkumaan itsenäisesti yksikön ulkopuolella ilman vaaraa eksymisestä tai jos hänellä käytetään sängynlaitoja putoamisen estämiseksi. Palveluja suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että asiakas kykenee tarvittaessa hälyttämään apua esimerkiksi turvapuhelimen tai rannekkeen avulla ja pääsee hätätilanteessa poistumaan yksiköstä omatoimisesti.

Tavoitteena turvallinen ja toiminnallinen arki

Hyvinvointialueiden vastausten perusteella hoidon ja hoivan järjestämisessä yhteisöllisessä asumisessa on epäselvyyttä. Yhteisöllisen asumisen yksiköissä ei ole henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut kotihoidolta tai tukipalveluina. Ympärivuorokautinen kotihoito ei kuitenkaan vastaa ympärivuorokautista palveluasumista.

Asiakkaan palvelutarpeiden muutoksia on seurattava säännöllisesti. Jos asiakkaan toimintakyky laskee eikä hän enää sen vuoksi pärjää yhteisöllisessä asumisessa, pitää hänelle tehdä päätös ympärivuorokautisesta palveluasumisesta ja päivittää asiakkaan palvelusuunnitelma sen mukaisesti.

Olennainen osa yhteisöllistä asumista on asiakkaiden sosiaalista kanssakäymistä tukeva toiminta, josta hyvinvointialue palvelun järjestäjänä vastaa. Toiminnan on oltava säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista, ja sen sisältö suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän tarpeidensa pohjalta. Tavoitteena on, että toiminta tukee myös asiakkaiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Kyselyn perusteella tämä ei tällä hetkellä toteudu kaikilla hyvinvointialueilla.

Tämän vuoden Vanhustenviikon teema ”Onni kasvaa yhteisössä” muistuttaa, että yhteisöllisyys parhaimmillaan lisää hyvää arkea. Tämä voi kuitenkin toteutua vain, jos palvelut todella vastaavat iäkkäiden tarpeisiin. Iäkkäiden tulee voida asua yhteisöllisessä asumisessa turvallisesti ja elämänlaatua ylläpitävästi – ilman, että heidän tarvitsee pelätä jäävänsä ilman apua silloin, kun sitä tarvitaan.