Uusi laki parantaa asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa

Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista tuli voimaan vuoden 2024 alussa. Potilas- ja sosiaaliasiavastaavatoiminnan juuret ovat kuitenkin jo vuoden 1992 potilaslaissa ja vuoden 2001 asiakaslaissa. Potilas- ja sosiaaliasiavastaavilla on tärkeä rooli asiakkaan ja potilaan oikeusturvan toteutumisessa.

Keskeiset muutokset

Uuden lain keskeisin muutos on se, että toiminta siirtyy kokonaan julkisen puolen järjestämisvastuulle. Siitä vastaavat hyvinvointialueet, HUS-yhtymä, Helsingin kaupunki sekä tietyissä tilanteissa valtio ja Työterveyslaitos. Myös asiavastaavien kelpoisuusehdoista säädetään nyt yhdenmukaisesti laissa. Asiavastaavia tulisi nimetä riittävästi, jotta heidän palvelujaan olisi saatavilla potilaiden ja asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Jatkossa potilas- ja sosiaaliasiavastaavat myös dokumentoivat heille tulleet yhteydenotot yhdenmukaisesti.

Uudessa laissa säädetään lisäksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilöistä. Vastuuhenkilön tehtävänä on muun muassa ohjata ja koordinoida potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa sekä seurata asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä. Lisäksi vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämiseksi.

Riippumattomuus ja puolueettomuus keskiössä

Vuoden alussa voimaan tulleen lain keskeisenä tavoitteena on parantaa potilas- ja sosiaaliasiavastaavatoiminnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Riippumattomuuden ja puolueettomuuden toteutumista voidaan tarkastella kysymällä, miltä toiminnan riippumattomuus ja puolueettomuus näyttää ulkopuolisin silmin. Herättääkö toiminta luottamusta?

Toiminta järjestetään nyt erillään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Hyvinvointialueiden vastuulla on huolehtia siitä, että niillä on riittävät resurssit hoitaa toiminta, josta vastasivat aiemmin sekä julkinen että yksityinen puoli.

Toiminta järjestetään nyt uudella tavalla, joten on tärkeää, että hyvinvointialueet viestivät muutoksista laajasti ja selkeästi. Niiden tulee ottaa huomioon, että viestintä ja palvelut tavoittavat myös ne henkilöt, joilla on esimerkiksi kielestä, vammaisuudesta tai sairaudesta johtuvia erikoistarpeita. Tärkeää on myös varautua viimeistään vuoden 2025 alussa voimaan tulevaan velvoitteeseen rekisteröidä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnassa muodostuvat asiakirjat ja tiedot.