Varhaiskasvatuslaki turvaa lapsen oikeutta oppia
Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa moni meistä on saanut oppimiskokemuksia, joista on jäänyt myönteinen muistijälki. On opittu solmimaan kengännauhat, tunnistamaan vuodenajat ja ilmaisemaan omia mielipiteitä. On harjoiteltu nimeämään asioita, pelaamaan sääntöjen mukaisesti ja leikkaamaan saksilla. Oikeus oppimiseen on lapsen oikeuksien viikon teema, mutta miten tätä lasten merkityksellistä oikeutta turvataan varhaiskasvatuksessa?
Oppimisen edistäminen on yksi varhaiskasvatuslain kymmenestä tavoitteesta. Lain mukaan varhaiskasvatuksessa on toteutettava lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa. Näin mahdollistetaan myönteiset oppimiskokemukset. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja haluavat oppia asioita. Myönteinen kokemus vahvistaa lapsen itsetuntoa ja henkilökohtaista pystyvyyskäsitystä.
Lapset oppivat monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Varhaiskasvatuksen on tuettava lapsen oppimisen edellytyksiä, edistettävä elinikäistä oppimista sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on jokaisen lapsen oikeus oppia yhdessä toisten lasten kanssa. On selvää, että jos henkilöstömitoitusta, kelpoisuusvaatimuksia tai ryhmäkokoja ei noudateta, kymmenen lakiin kirjattua varhaiskasvatuksen tavoitetta ei voi toteutua ja oikeus oppimiseen vaarantuu. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen pitää tuntea varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset oppimisen alueet. Ne ohjaavat henkilöstöä pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa.
Varhaiskasvatus tarjoaa tukea ja luo edellytyksiä oppimiselle
Joskus oppimiseen tarvitaan myös tukea. Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada tukea, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Lapselle laadittavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet, jotka tukevat lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä keinot, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Oikea-aikaisella ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen oppimista.
Lapset viettävät varhaiskasvatuksessa tavallisesti useita tunteja vuorokaudesta, joten varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen. Oppimisympäristö sisältää varhaiskasvatuksessa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisympäristöjä on kehitettävä siten, että ne tukevat lasten itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Myös päiväkodin tai perhepäivähoitokodin tiloihin kohdistuvista vaatimuksista täytyy huolehtia, koskivat ne sitten turvallisuutta, leikkivälineiden monipuolisuutta, terveellistä sisäilmaa tai sopivaa lämpötilaa.
Leikkivät, liikkuvat, tutkivat, itseään ilmaisevat ja taidetta tekevät lapset täyttävät tänäänkin päiväkodit ja perhepäivähoitokodit ympäri maata. Omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että varhaiskasvatuslakia noudatetaan kokonaisuudessaan. Lakia noudattamalla huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on edellytykset myönteiselle oppimiselle.