Terveyshaittojen ehkäisyä terveydensuojelun valvontatiedon avulla

Terveydensuojelun valvontatietoa kerätään ympäristöterveydenhuollon keskitettyyn toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä Vatiin. Valvontatietoa tuottavat erityisesti kunnat, jotka valvovat terveydensuojelulain noudattamista alueellaan. Terveydensuojelun valvontaa tehdään esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, kuntosaleihin, hotelleihin, uimahalleihin, uimarantoihin ja juomaveteen. Vati-järjestelmästä saatavaa valvontatietoa ovat kuntien toteuttaman valvonnan tulokset eli esimerkiksi tarkastusten havainnot ja otettujen vesinäytteiden tulokset. 

Valvontatiedon jakaminen yleisölle

Terveydensuojelun valvontatieto on suurelta osin julkista, ja sitä jaetaan jo nyt monessa tapauksessa yleisölle. Yksi esimerkki avoimesta tiedosta ovat yleiset uimarannat. Niistä löytyy paljon valvontatietoja kuntien verkkosivuilta sekä rantojen ilmoitustauluilta, esimerkiksi veden laadun tutkimustuloksia, tiedot uimavesiprofiilista (kuvaus uimarannasta, sen ominaisuuksista ja riskeistä) sekä veden laatuluokitus. Uimaveden laatuluokitus tehdään neljän vuoden kaikkien näytetulosten perusteella. Vati-järjestelmä laskee luokituksen suoraan syötettyjen näytetulosten perusteella, ja annettu luokitus on aina nähtävillä uimarannalla. Myös vesi.fi-sivustolla hyödynnetään Vatin tietoja, lue lisää uutisestamme. 

Vatin avulla kohti ennakoivaa valvontaa

Vati-järjestelmästä saatava valvontatieto toimii apuna valvonnan ohjauksessa. Tavoitteena on ohjauksella suunnata valvontaa riskialttiisiin valvontakohteisiin. Vatin valvontatiedoista saadaan valtakunnallista tietoa mahdollisista terveyshaitoista ja riskeistä. Voidaan esimerkiksi tarkastella, millaisia haittoja tarkastetuissa kouluissa havaittiin tai mitä haitallisia aineita havaittiin juomavedessä. Tällaisten analyysien perusteella voidaan ohjata valvontaa keskittymään valvonnassaan merkittävimpien haittojen poistamiseen tai ennalta ehkäisyyn.  

Myös kunnat käyttävät Vatista saatavaa valvontatietoa erityisesti oman toimintansa suunnittelussa, jossa on tärkeää huomioida toiminnan riskit. Valvontayksiköissä riskien arviointia tehdään yhä enemmän kohdekohtaisesti eli arvioimalla kunkin valvontakohteen, esimerkiksi koulun tai uimahallin, riskit. Riskinarvioinnin perusteella voidaan valvontaa suunnata niihin kohteisiin, joissa on isoimmat riskit. Kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa voidaan huomioida toimijan toiminta eli käytännössä vähentää valvontaa valveutuneilta toimijoilta, joiden tilat ja prosessit ovat kunnossa. 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on valvonnan painopisteen siirtäminen ennakkovalvontaan eli etukäteen tapahtuvaan neuvontaan ja ohjaamiseen. Tällä hetkellä painopisteenä on jälkikäteen tehty valvonta, jolloin terveyshaittoihin puututaan usein vasta, kun ne on jo havaittu. Ennakoivalla valvonnalla pyritään ehkäisemään etukäteen monia haittoja. Usein se on myös taloudellisesti järkevää, kun asiat huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa eikä kalliilla jälkikäteen tehtävillä muutoksilla.

Valvontatiedon hyödyntäminen esimerkiksi kaavoituksessa ja suunnittelussa, on yksi tulevaisuudessa toivottavasti laajemminkin hyödynnettävä mahdollisuus. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä ja eri intressien yhteensovittamista. Uskon kuitenkin, että se on täysin mahdollista, kun saatavilla on yhä enemmän valvontatietoa päätösten tueksi.