Vammaisten henkilöiden yhteisöllinen asuminen kasvava palvelumuoto – järjestämisessä vielä epäselvyyksiä
Yhä useampi vammainen henkilö asuu yhteisöllisen asumisen yksikössä, jonka tavoitteena on tukea itsenäistä arkea ja tarjota sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa turvallisessa ympäristössä. Monelle vammaiselle henkilölle yhteisöllinen asuminen onkin juuri tätä, mahdollisuus elää omannäköistä arkea omassa kodissa. Keväällä 2025 toteutetun Valviran ja aluehallintovirastojen kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että palvelun järjestämisessä on hyvinvointialueilla vielä epäselvyyksiä, jotka koskevat esimerkiksi rajoitustoimenpiteitä.
Palvelumuotona vammaisten henkilöiden yhteisöllinen asuminen on selvässä kasvussa, sillä noin 30 prosenttia hyvinvointialueista lisäsi palvelua vuonna 2024 ja yhtä moni on suunnitellut lisäävänsä myös tämän vuoden aikana. Jotta yhteisöllinen asuminen voi aidosti tukea itsenäistä elämää, täytyy perusasioiden olla kunnossa. On erityisen tärkeää pitää huoli siitä, että palvelun järjestäminen on lain- ja asianmukaista. Olisikin hyvä pysähtyä pohtimaan, toteutuuko yhteisöllisen asumisen todellinen tarkoitus jokaisen asiakkaan kohdalla.
Käsittelimme aiemmin vanhustenviikolla julkaistussa blogitekstissämme iäkkäiden yhteisöllisestä asumista ja siihen liittyviä kyselyn pohjalta esille nousseita haasteita. Tämä blogi täydentää teemaa tarkastelemalla yhteisöllisen asumisen järjestämistä vammaisten henkilöiden näkökulmasta.
Nopeasti kasvava palvelumuoto tuo erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä
Kyselyn vastausten mukaan yhteisöllinen asuminen on pääosin yksityisten palveluntuottajien tuottamaa. Palvelukäytännöt myös vaihtelevat. Esiin nousi erityisesti seuraavia palvelun järjestämiseen liittyviä epäselvyyksiä:
- henkilöstön paikallaoloaikoihin liittyvien käytäntöjen vaihtelevuus
- palveluille asetetut erilaiset mitoitukset
- rajoitustoimien käyttö tilanteissa, joissa se ei ole lain mukaan sallittua
- toimitilojen esteettömyys, turvallisuus ja soveltuvuus
- sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan tarkoitus ja sisältö.
Yhteisöllisen asumisen yksiköissä ei ole henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut kotihoitona tai tukipalveluina. Hyvinvointialueen asiakasohjauksessa onkin tarkoin arvioitava, vastaako yhteisöllinen asuminen ja siellä järjestettävä hoito ja apu vammaisen henkilön palvelutarpeita ja onko se hänelle sopiva palvelumuoto.
Vaikka yhteisöllisen asumisen tarkoituksena on asiakkaan itsenäisyys, kyselyn vastausten mukaan yhteisöllisen asumisen yksiköissä käytetään edelleen rajoittavia toimenpiteitä. Käytössä on esimerkiksi erilaisia laitosmaisia käytäntöjä ruokailuaikojen rajoittamisesta, ns. tuntitupakoista eli tupakoinnin rajoittamisesta sekä ulko-ovien lukitsemisesta. Rajoitustoimia ei kuitenkaan tule käyttää yhteisöllisessä asumisessa.
Rajoitustoimenpiteitä vammaisiin henkilöihin on mahdollista käyttää vain vaativan moniammatillisen tuen yksiköissä, joita yhteisöllisen asumisen yksiköt eivät ole.
Toimitilojen esteettömyys, turvallisuus ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta osana laadukasta palvelua
Yhteisöllisen asumisen toimitilojen pitää olla esteettömät ja turvalliset ja niiden pitää turvata asiakkaiden oikeus yksityisyyteen. Yhteisten tilojen pitää myös mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukainen toiminta, joka edistää sosiaalista kanssakäymistä.
Kyselyn vastausten perusteella yksiköiden toimitilat eivät kaikilta osin täytä näitä vaatimuksia, sillä rakennukset ovat vanhoja, osin huonokuntoisia ja soveltumattomia yhteisöllisen asumisen toteuttamiseen. Osassa asunnoista puuttuu esimerkiksi keittiö tai wc-tilat. Tällaiset puutteet heikentävät asiakkaiden yksityisyyden suojaa ja rajoittavat omatoimisuutta. Hyvinvointialueiden vastuulla on varmistaa, että tilat vastaavat asiakkaiden yksilöllisiä palvelutarpeita. Esteettömyys, toimivat tilaratkaisut ja asunnon asianmukainen varustelutaso ovat edellytyksenä sille, että yhteisöllinen asuminen tukee aidosti vammaisten henkilöiden palvelujen tarvetta ja itsenäistä elämää.
Yhteisölliseen asumiseen kuuluu myös sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta, josta hyvinvointialue palvelun järjestäjänä vastaa. Kyselyn vastaukset kuitenkin osoittivat, että käytännössä on vielä epäselvyyttä siitä, mitä sosiaalista kanssakäymistä edistävällä toiminnalla tarkoitetaan ja onko kyse arjen askareista ja yhdessä tekemisestä vai sosiaalihuoltolain mukaisesta, tavoitteellisesti suunnitellusta toiminnasta. Asiakkailla pitää olla mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sekä mahdollisuus osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Toiminnan on oltava säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista, ja sen sisältö suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän tarpeidensa pohjalta.
Suunnitelmallinen ja jatkuva omavalvonta avainasemassa
Yhteisöllisen asumisen yksikössä on muiden asumispalveluiden tapaan tärkeää toteuttaa suunnitelmallista ja jatkuvaa omavalvontaa, jotta voidaan varmistaa, että toimintatavat ovat lainmukaisia. Toiminnan vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että työskentelyä ohjaavat ohjeet ovat selkeät ja lainmukaiset, ja että henkilöstö on tietoinen ohjeiden sisällöstä. Tärkeää on myös omavalvonnallisesti varmistaa, että toimintaprosessit ja -ohjeet palveluita tuottavien tahojen kesken ovat selkeät ja kaikkien osapuolien tiedossa.
Lue lisää
Lue lisää yhteisöllisestä asumisesta