Asiantuntijaviranomainen – adoptiotoiminnan seuraaminen

Adoptiolautakunta seuraa asiantuntijaviranomaisena adoptiotoiminnan kehitystä Suomessa monesta eri näkökulmasta. Seurannassa otetaan huomioon adoptoitujen, lapsensa adoptioon luovuttavien biologisten vanhempien ja adoptioperheiden kokemukset ja tarpeet adoptiopalveluissa.

Adoptiotoiminnan kehityksen seuraaminen kuuluu täysistunnolle, joka kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa. Täysistuntoon kuuluvat kaikki jaostojen jäsenet. Lisäksi täysistuntoon nimetään tarpeellinen määrä adoptiolautakunnan toimialaan liittyviä viranomaisia ja järjestöjä edustavia jäseniä sekä muita jaostoon nimettyjä jäseniä. Täysistunnossa on edustettuna adoptioperheiden ja adoptoitujen asioita työssään kohtaavat adoptio- ja muut viranomaiset, kokemusasiantuntijat, adoptiolapset ja -perheet sekä lapsia toivovien asiantuntijajärjestöt. Monipuolinen kokoonpano edistää tiedon saamista laaja-alaisesti.

Täysistunto harjoittaa sekä ohjelmallista että reaktiivista adoptiotoiminnan kehityksen seurantaa ja antaa tarvittaessa lausuntoja toiminnan kehittämiseksi. Kuluvalla lautakuntakaudella (2022–2027) täysistunto seuraa erityisesti adoption jälkeisen tuen kehittymistä ja pyrkii edistämään aikuisten adoptoitujen asiantuntijuuden hyödyntämistä adoptiotoiminnan kehittämisessä Suomessa.

Osana Haagin kansainvälisen adoptiosopimuksen keskusviranomaisverkostoa adoptiolautakunta seuraa ja valvoo myös kansainvälisen adoptiotoiminnan kehitystä. Adoptiolautakunta edistää Haagin adoptiojäsenmaille annettujen suositusten käsittelyä ja niistä käytävää keskustelua Suomessa.

Lisäksi adoptiolautakunta tuottaa tietoa ja pyrkii olemaan käytettävissä adoptioon liittyvissä keskusteluissa. Lautakunnan perustehtäviin kuuluu tarjota tietoa Suomen adoptiojärjestelmästä, adoptiotoiminnan periaatteista ja lainsäädännöstä. Lautakunta antaa ohjausta alle 18-vuotiaiden adoptioprosesseissa ja ohjaa tarvittaessa oikealle viranomaiselle. Lautakunta vastaanottaa vuosittain noin 500 kysymystä adoptioon liittyen.

Lapsen etu adoptiossa

Alaikäistä lasta koskevissa adoptiopäätöksissä lapsen oikeudet ovat etusijalla. Suomen adoptiolaki, Haagin kansainvälinen adoptiosopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittavat viranomaisia ottamaan ensisijaisesti huomioon lapsen edun adoptiota koskevissa päätöksissä. Lapsen tilanne tulee selvittää ja olla huolellisesti dokumentoitu, jos adoptiota harkitaan vaihtoehtona.

Kun toimivaltaiset viranomaiset tekevät adoptiopäätöksiä, on niiden varmistuttava siitä, että lapsi on vapaa adoptioon ja huolehdittava, että adoptoitava lapsi saa turvallisen, pysyvän perheen. Lapselle tulee turvata hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kehitykselle suotuisat olosuhteet. Lisäksi yksittäisen adoption kohdalla tulee varmistaa ennen adoption vahvistamista, että lapsen pääsy esitettyyn perheeseen on lapsen edun mukaista, kun otetaan huomioon myös hänen yksilölliset tarpeensa.

Lapsen edusta huolehditaan adoptiolakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvalla adoptioprosessilla. Keskeistä on, että adoptiot toteutuvat toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnällä ja valvonnassa. Adoptiolasta toivovalla tulee olla voimassa oleva adoptiolupa sekä sitä edeltävä saatu adoptiovanhemmuuteen valmistava adoptioneuvonta.

Kansainvälisissä adoptioissa lapsen oikeuksiin sisältyy velvoite selvittää ensin kotimaiset vaihtoehdot (subsidiariteettiperiaate). Jos kotimaista vaihtoehtoa ei ole, perhettä ilman olevalle lapselle voidaan harkita adoptiota toiseen valtioon. Lapsen edun toteutumista valvovat tällöin sekä lapsen lähtömaan että adoptionhakijoiden maan adoptioviranomaiset.